https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta.

auto

iStock

Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Tutkimuksen mukaan henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.

Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99) on arvioitu kotitalouksien liikenteen päästöjen kehitystä kolmessa eri skenaariossa. Muistiosta ilmenee, että päästöjen alenemisen jatkuessa nykykehityksen mukaisesti päästään hyvin lähelle hallituksen tavoitetta kotitalouksien osalta. Kotitalouksien liikenteen päästöjen ennustetaan alenevan vuosina 2005–2030 yhteensä noin 45 prosenttia. Vuoteen 2045 mennessä päästöjen alenema on jo 81 prosenttia.

– Tässä on kuitenkin huomattava, että vuonna 2045 polttomoottoriautojen keski-ikä on jo huomattavan korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Näin ollen todellinen päästövähennys on todennäköisesti suurempi kuin 81 prosenttia, toteaa laskelmat tehnyt Etlan tutkija Ville Kaitila.

Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi vuonna 2020 sähkö- ja hybridiautojen osuuden kasvaessa. Tällöin keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan. Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja pidetään rekisterissä.

Verotusratkaisuilla vaikutusta kotitalouksien valintoihin

Nyt julkaistussa muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt vähenevät 10 prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia. Huonoin skenaario on Etlan Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen, koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien polttomoottoriautojen tuottamisen, ja myös Suomen ajoneuvo- sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa.

 Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa Kaitila.

– Oletuksena skenaarioissa on, että keskipäästöt kuvaavat autokannan todellisia keskipäästöjä, vaikka valmistajien mittaukset on tehty optimaalisissa olosuhteissa. Lopputuloksiin tämä ei suuresti vaikuta, koska skenaariot on tehty muutosten kautta. On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti hän ajaa, ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria, Kaitila huomauttaa.

Poliittisilla päätöksillä tulee varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin riittävyys. Lisäksi päätöksillä voidaan vaikuttaa kotitalouksien valintoihin esimerkiksi jyrkentämällä auto- ja ajoneuvoveron CO2-progressiota. Tämä lisäisi kotitalouksien kannustimia vaihtaa vähempipäästöisiin autoihin. Auton omistamiseen ja käyttöön liittyvään verotukseen pitäisi myös tehdä vähintään inflaatiokorjaukset.

Julkaistu muistio on osa Etlan kahdesti vuodessa julkaisemaa päästöennustetta. Tuore päästöennuste julkaistaan maanantaina 20.9.2021 klo 10 osana Etlan syksyn suhdanne-ennustetta.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.