Dieselpakokaasuille työssään altistuvia on Suomessa noin 50 000. Altistuminen voi olla merkittävää esimerkiksi kaivoksissa, tunnelitöissä, tuotanto- ja varastohalleissa ja terminaaleissa, joissa käytetään dieselkoneita.

Dieselpakokaasut ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä, ja voivat vaikuttaa keuhkojen toimintaan. Voimakas toistuva altistuminen dieselpakokaasuille on tutkimuksissa liitetty kohonneeseen riskiin sairastua keuhkosyöpään. Myös vaikutuksista sydän- ja verenkiertoelimistöön on saatu viitteitä. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatimasta, pohjoismaisen asiantuntijaryhmän vastikään julkaisemasta katsauksesta dieselpakokaasujen terveysvaikutuksista.

– Pakokaasualtistuminen jää työpaikoilla usein liian vähälle huomiolle. Altistumisen seurantaan ja hallintaan tulisi kiinnittää huomioita erityisesti kaivoksissa ja tunnelityömailla, joissa pitoisuudet voivat kohota hyvinkin korkeiksi, toteaa vanhempi asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta.  

Uusien hiukkassuodattimilla ja katalysaattoreilla varustettujen dieselkoneiden päästöt ovat selvästi aikaisempaa vähäisempiä. Altistumista voidaan vähentää moottorien säännöllisellä huollolla, tarpeettoman tyhjäkäynnin minimoimisella, ilmanvaihdon tehostamisella ja huolehtimalla työkoneiden hyttien tiiviydestä ja suodatinten kunnosta. Dieselkoneita voidaan mahdollisuuksien mukaan myös korvata sähkö- tai kaasukäyttöisillä. Pakoputkeen kiinnitettävä pakokaasuimuri on hyvä vaihtoehto esimerkiksi dieselkoneiden huoltotöissä.

Tavoitetasot tukena altistumisen ja terveysriskien hallinnassa

Dieselpakokaasualtistumisen hallinnassa voidaan hyödyntää Työterveyslaitoksen esittämiä tavoitetasoja pakokaasujen pitoisuudelle työpaikan ilmassa. Tavoitetasoihin pyrkimällä voidaan vähentää altistumiseen liittyviä terveysriskejä, ja ne ovat useimmilla työpaikoilla kohtuullisin toimin saavutettavissa.

Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yhdessä pohjoismaisen (Nordic Expert Group for Criteria Documentation of Health Risks from Chemicals, NEG) ja Hollantilaisen (Dutch Expert Committee on Occupational Safety, DECOS) asiantuntijaryhmän kanssa laatima katsaus dieselpakokaasujen terveysvaikutuksista julkaistiin 27.5.2016.

Työterveyslaitoksen tavoitetaso dieselpakokaasuille on pakokaasuhiukkasten sisältämänä alkuainehiilenä mitattuna 5 µg/m3 (8 tunnin keskiarvopitoisuus) ja typpidioksidina mitattuna 0,2 ppm (15 min keskiarvopitoisuus). Kaivoksissa ja maanalaisilla rakennustyömailla vastaava tavoitetaso on 20 µg/m3 (8 tuntia) ja 0,5 ppm (15 minuuttia).

Työterveyslaitoksen tavoitetasot dieselpakokaasuille:  http://www.ttl.fi/tavoitetasot