EU:lta lopullinen vahvistus uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien 2030-tavoitteiden tiukennuksiin

EU on hyväksynyt lopullisesti vuodelle 2030 asetettujen tiukennettujen päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen tähtäävät keinot uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energian käytön tehostamiseksi. EU:n yhteinen uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2030 nousee nykyisestä 27 prosentista 32 prosenttiin.

pexels-photo-302804

Aiemmasta direktiivistä poiketen tällä kertaa ei aseteta jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita. Tosin kaikkien jäsenmaiden tulee pitää uusiutuvan osuus vähintään vuoden 2020 tavoitteen tasolla. Suomen kohdalla se on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta, joka on jo saavutettu.

Vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saa jatkoksi EU:n jäsenmaille asetetun yhteisen, vähintään 32,5 prosentin energian käytön tehostamistavoitteen vuonna 2030 verrattuna perusskenaarion kehitykseen. Jäsenvaltioille asetetaan myös sitova 0,8 prosentin vuosittainen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudella 2021–2030.

- Hallintomalliasetus antaa työkalut EU:n puhtaan energian paketin ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden seurantaan. Sen perusteella komissio seuraa EU:n yhteisten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista sekä yksittäisten jäsenvaltioiden osallistumista niiden toteuttamiseen, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo lehdistötiedotteessa.

EU:n puhtaan energian pakettiin kuuluvat säädökset hyväksyttiin muodollisesti 3.12.2018 Brysselissä pidetyn liikenneministerien neuvoston kokouksessa. Paketin viimeisestä osasta eli sähkön sisämarkkinoiden kehittämistä koskevista säädöksistä haetaan joulukuun 2018 aikana sopua neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa.

Suomessa jo ryhdytty toimiin vuoden 2030 tavoitteiden täyttämiseksi

Kaudelle 2021–2030 asetettujen energiatehokkuustavoitteiden toimeenpano asettaa ison haasteen EU:n jäsenvaltioille. Suomessa nykyinen, vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan pääosin valtiovallan, elinkeinoelämän ja kuntien kanssa solmimilla vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla.

TEM asetti marraskuussa työryhmän selvittämään, miten energiatehokkuustoimia voidaan tehostaa vuosina 2021–2030. Uudistettu direktiivi ei suoraan edellytä energiatehokkuuslain uudistamista, mutta mahdolliset uudet toimet tai nykyisten energiatehokkuustoimien kiristäminen voivat myöhemmin edellyttää lakimuutoksia. Työryhmän väliraportti valmistuu maaliskuun, ja loppuraportti syyskuun 2019 lopussa.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.