Selvitys on tarkoitus tehdä osana nyt jo käynnistettyä lainsäädännön valmistelutyötä, joka tähtää kivihiilen energiakäytön lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tämän hallitus on linjannut jo aiemmin energia- ja ilmastostrategiassaan.

Kaupunkien energiayhtiöiden kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa hiilen kulutus on lisääntynyt viime vuosina poikkeuksellisesti. Se oli yksi merkittävin päästöjen lähde Suomessa vuonna 2016.

– Hiilestä irtautuminen on tehtävä kaupunkien energiayhtiöille nykyistä helpommaksi. Jo vuoden 2019 alusta pitää energiaverotusta muuttaa niin, että maakaasun kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranee, ministeri Tiilikainen esittää.

Vaikka maakaasukin on fossiilinen polttoaine, sen ominaispäästöt ovat vain noin 60 prosenttia kivihiilen päästöihin verrattuna. Maakaasun aseman parantaminen energiamarkkinoilla tukee myös biokaasun kasvun edellytyksiä kaasun kysynnän kasvaessa. Pidemmällä tähtäimellä kivihiili kaukolämmön tuotannossa voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä kuten biomassalla, biokaasulla ja maalämmöllä sekä hukkalämpöjä hyödyntämällä.

Viime syksynä julkaistut raportit osoittavat, että nopeita lisätoimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisesti. Suomi oli perustamassa parin kymmenen maan kansainvälistä Irti hiilestä -koalitiota.

– Myös EU joutuu jo lähivuosina miettimään omien päästövähennystavoitteidensa tiukentamista. Mitä useampi EU-maa päättää luopua hiilen energiakäytöstä ja mitä nopeammin se tapahtuu, sitä helpompaa on tiukentaa yhteisiä päästövähennystavoitteita päästökaupan piirissä, toteaa Tiilikainen.

Kivihiilen käyttökiellon sijaan huomio öljyn käytön vähentämiseen

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) tyrmää energiaministeri Kimmo Tiilikaisen avauksen kieltää kivihiilen käyttö nopeutetulla aikataululla. Kansallisissa toimissa huomio on sen sijaan kohdistettava päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin, jossa liikenne on suurin päästöjen aiheuttaja.

- Öljynkäytön hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin muiden fossiilisten polttoaineiden päästöt yhteensä. Myös kauppataseessa öljyn tuonnin negatiivinen merkitys on moninkertainen kivihiileen verrattuna, ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Energiateollisuus arvioi, että kivihiilen käyttö vähenee joka tapauksessa marginaaliin noin kymmenen vuoden kuluessa energiayhtiöiden tekemillä ratkaisuilla ja suunnitelluilla investoinneilla.

- Kivihiilen energiakäyttö Suomessa on kokonaisuudessaan EU:n päästökaupan ja päästökaton piirissä. Jos kiellämme kivihiilen käytön ja vähennämme siten omia hiilidioksidipäästöjämme, jokin toinen EU-maa voi vastaavasti päästää enemmän. Ilmakehän hiilitaseessa mikään ei muutu, vaikka energiantuotannon kustannukset ovat kasvaneet kylmässä pohjolassa.

- Kieltolaki ja nopeutettu aikataulu nostavat energiantuotannon kustannuksia, rajoittavat energiayhtiöiden mahdollisuuksia investoida uuteen teknologiaan sekä heikentävät niiden kannattavuutta, ET:n Leskelä painottaa.

Nina Garlo-Melkas