https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Energiasektori huolissaan kyberhyökkäyksistä

Energiasektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kyberturvallisuudessa kaivataan kentällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisten kyberturvallisuusharjoitusten järjestämistä säännöllisesti yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä, toteaa professori Tero Vartiainen Vaasan yliopistosta.

älyverkko

Energiasektorin toimijoille tehty kysely paljasti, että kyberturvallisuuskulttuuria pitäisi kehittää monissa energiasektorin yrityksissä. Kaikki organisaation tasot työntekijöistä johtoon pitäisi sitouttaa nykyistä paremmin kyberturvallisuuskäytänteisiin. Lisäksi kyberturvallisuus vaatii organisaatiolta jatkuvaa hereillä oloa, kuten eräs kyselyn vastaaja ilmaisi:

”Tilanne on hallinnassa, mutta tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja valvontaa, jotta tilanne pysyy hallinnassa myös jatkossa.”

– Energiasektori on osa kriittistä infrastruktuuria. Muut kriittiset infrastruktuurit, kuten terveydenhuolto ja vesihuolto, ovat riippuvaisia energiasta. Siksi energiasektorin kyberturvallisuuden kehittäminen on tuplakriittistä. Energiasektorilla on huoli kyberhyökkäyksien realisoitumisesta, huomauttaa projektitutkija Mikko Luomala Vaasan yliopistosta.

Samalla kun tekniset ratkaisut ovat hyvällä tasolla, niin kyberturvallisuustyön hallinnointi ja dokumentointi voivat kuitenkin olla puutteellisia, täsmentää professori Vartiainen.

– Voi syntyä kuvitelma, että tekninen ratkaisu riittää, vaikka kyberturvallisuudessa ihminen on heikoin lenkki. Monissa organisaatioissa tilanne on hyvä, mutta näissä kyselyissä nousevat erityisesti kehittämisen tarpeet esille.

Kysely liittyy Cybersecurity and Resilience of Digitalized Energy Systems (CR-DES) -projektiin. Kyselyn tuloksista kerrotaan lähemmin Vaasan yliopiston sarjassa pian julkaistavassa raportissa.

– Tulevassa raportissa suositellaan organisaatioille kyberturvallisuusstandardien käyttöönottoa, kyberturvallisuuskulttuurin kehittämistä, toimialan keskinäisen yhteistyön kehittämistä, toimintaympäristön jatkuvaa tarkkailua ja säännöllisiä kyberturvallisuusharjoituksia, projektitutkija Mikko Luomala kertoo.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.