https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Energiasektori huolissaan kyberhyökkäyksistä

Energiasektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kyberturvallisuudessa kaivataan kentällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisten kyberturvallisuusharjoitusten järjestämistä säännöllisesti yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä, toteaa professori Tero Vartiainen Vaasan yliopistosta.

älyverkko

Energiasektorin toimijoille tehty kysely paljasti, että kyberturvallisuuskulttuuria pitäisi kehittää monissa energiasektorin yrityksissä. Kaikki organisaation tasot työntekijöistä johtoon pitäisi sitouttaa nykyistä paremmin kyberturvallisuuskäytänteisiin. Lisäksi kyberturvallisuus vaatii organisaatiolta jatkuvaa hereillä oloa, kuten eräs kyselyn vastaaja ilmaisi:

”Tilanne on hallinnassa, mutta tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja valvontaa, jotta tilanne pysyy hallinnassa myös jatkossa.”

– Energiasektori on osa kriittistä infrastruktuuria. Muut kriittiset infrastruktuurit, kuten terveydenhuolto ja vesihuolto, ovat riippuvaisia energiasta. Siksi energiasektorin kyberturvallisuuden kehittäminen on tuplakriittistä. Energiasektorilla on huoli kyberhyökkäyksien realisoitumisesta, huomauttaa projektitutkija Mikko Luomala Vaasan yliopistosta.

Samalla kun tekniset ratkaisut ovat hyvällä tasolla, niin kyberturvallisuustyön hallinnointi ja dokumentointi voivat kuitenkin olla puutteellisia, täsmentää professori Vartiainen.

– Voi syntyä kuvitelma, että tekninen ratkaisu riittää, vaikka kyberturvallisuudessa ihminen on heikoin lenkki. Monissa organisaatioissa tilanne on hyvä, mutta näissä kyselyissä nousevat erityisesti kehittämisen tarpeet esille.

Kysely liittyy Cybersecurity and Resilience of Digitalized Energy Systems (CR-DES) -projektiin. Kyselyn tuloksista kerrotaan lähemmin Vaasan yliopiston sarjassa pian julkaistavassa raportissa.

– Tulevassa raportissa suositellaan organisaatioille kyberturvallisuusstandardien käyttöönottoa, kyberturvallisuuskulttuurin kehittämistä, toimialan keskinäisen yhteistyön kehittämistä, toimintaympäristön jatkuvaa tarkkailua ja säännöllisiä kyberturvallisuusharjoituksia, projektitutkija Mikko Luomala kertoo.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.