Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuria yrityksiä toimenpiteisiin
Vuoden 2015 alussa voimaan saatettu Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuryritykset seuraamaan energiankulutustaan yhä tarkemmin. Alun perin Komission asettama EU-direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen myötä yrityksen energiakatselmus on nyt pakollinen suurille yrityksille.
Suomessa uusi menettely koskettaa yrityksiä, joiden henkilöstömäärä on yli 250 tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa. Lisäksi se koskettaa yrityksiä, jotka kuuluvat edellä mainitut rajat ylittävään konserniin.
Energiaviraston mukaan suuren yrityksen on tehtävä yrityksen energiakatselmus vähintään neljän vuoden välein. Eli seuraava yrityksen energiakatselmus on oltava valmis viimeistään neljä vuotta edellisen päiväyksestä. Takaraja ensimmäisten raporttien palauttamiselle oli 5.12.2015.
Energiavirastosta kerrotaan, että uusi energiakatselmusvelvoite koskettaa noin 5 300 yritystä, mutta he ovat vastaanottaneet kohdekatselmusten siirtotiedostoja noin 500 yritykseltä. Uhkasakkojen suuruutta ei ole määritelty, mutta ne tulevat olemaan niin merkittäviä, että ne kannustavat yrityksiä tekemään yrityksen energiakatselmuksia. Uhkasakon maksamalla ei siltikään saa vapautusta yrityksen energiakatselmuksen teosta.
- Luku on vähäinen ja kun otetaan tämä uhkasakon mahdollisuus, on mielestämme hyvä, että asia on nostettu esille. Velvoitteen piirissä olevat suuryritykset joutuvat tekemään tämän joka tapauksessa ja uhkasakko on vältettävissä oleva tarpeeton kuluerä. Me suoritimme suuren osan vuonna 2015 tehdyistä suuryritysten energiakatselmuksista, mutta pahimmillaan pelkäämme, että uuden lain mukaisia energiakatselmuksia on tekemättä vielä muutama tuhat, kertoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n energiakatselmoija Tuomas Virtanen.
Kokonaiskuva yrityksen energiatehokkuudesta
Energiavirastosta kerrotaan, että Energiavirastolle lähetettyjen kohdekatselmusten alhainen määrä selittyy Energiatehokkuuslaissa mainituilla lievennyksillä.
Suurimman osan yrityksistä ei tarvitse lähettää Energiavirastolle mitään, koska heillä on vain pieniä kohteita (alle 500 neliömetriä tai joissa energiakustannukset vuodessa ovat alle 15000 euroa), he käyttävät sertifioituja järjestelmiä tai kuuluvat energiatehokkuussopimukseen ja ovat ottaneet käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän ETJ+. Sertifioitujen järjestelmien määristä meillä ei vielä ole tietoa, ja vasta ensi vuonna on tarkoitus selvittää niiden määrät. Kolmas vaihtoehto yrityksillä on energiatehokkuussopimus ja ETJ+ -järjestelmä, joista saamme tiedot nyt loppukeväästä, kun viime vuoden energiatehokkuussopimusjärjestelmän vuosiraportoinnit valmistuvat, kertoo Energiaviraston Yli-insinööri Juha Toivanen.
Energiatehokkuuslaki yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen kanssa määrittelevät energiakatselmuksen sekä kohdekatselmusraportin vähimmäisvaatimukset. Yrityksen energiakatselmukseen on sisällytettävä riittävä otos kohdekatselmuksia, jotta voidaan muodostaa luotettava kokonaiskuva yrityksen kokonaisenergiatehokkuudesta ja todeta luotettavalla tavalla merkittävimmät energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet. Kohdekatselmusraportista pitää löytyä energian kulutus- ja kustannustiedot, nykytilan kuvaus sekä parannusehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi.
-Energiavirasto tarkastaa vuosittain määräosan suurista yrityksistä. Tarkastettavat yritykset valitaan satunnaisotannalla. Toistaiseksi uhkasakkoja ei ole tarvinnut määrätä, täsmentää Toivanen.
Lähde: Raksystems Insinööritoimisto Oy, Energiavirasto
