Nyt julkaistun päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on vuosina 2018–2035 keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Tammikuussa 2020 arvioimme vähennystarpeeksi 7,6 prosenttia vuodessa. Arvio muuttui, samalla kun maailma muuttui, toteaa Etlan päästöennusteesta vastaava tutkija Ville Kaitila.

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -10,3 miljoonaa tonnia. Polttoaineiden energiakäytön päästöt aiheuttivat 75 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Etlan laskelmien valossa Suomen hiilineutraalisuustavoite on edelleen kova. Etla on kuitenkin alentanut päästöjen vähennystarvetta aiemmasta arviostaan.

- Maailma on muuttunut. Arviotamme on alentanut jossain määrin koronakriisin aiheuttama tuotannon supistuminen, mutta vielä enemmän fossiilisten polttoaineiden käytön selvä väheneminen energiahuollossa viime vuosina. Sen lisäksi olemme estimoineet Suomen hiilinielua nyt uudella tavalla aiempaa tarkemmaksi, Kaitila sanoo lehdistötiedotteessa.

Hiilineutraali Suomi -tavoitteen saavuttamiseksi vaadittaisiin Kaitilan mukaan merkittävä teknologinen muutos yleisesti energian tuottamisessa sekä myös tuotantotavoissa suurimmilla päästötoimialoilla ja kotitalouksien kulutuksessakin. Avainasemassa on fossiilisten polttoaineiden käytön selvä vähentäminen.

Päästöt ovat vähentyneet jo pitkään

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on ollut Suomessa laskusuunnassa jo vuoden 2003 jälkeen, tuotannon päästöintensiteetti on laskenut sitäkin pidempään. Päästöjen väheneminen johtuu teknologisesta kehityksestä ja tuotantorakenteen muutoksesta. Päästöintensiteetti on alentunut huomattavasti energia-, vesi- ja jätehuollossa sekä öljyn ja metallien jalostuksessa. Sen sijaan esimerkiksi kuljetusalan päästöintensiteetti ei ole juurikaan alentunut.

Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Hiilineutraali Suomi 2035 on kova tavoite” (ETLA Muistio 90) mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuosina 2019–2024 keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Kiihtynyt aleneminen johtuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden käytön selvästä vähenemisestä energiahuollossa viime vuosien aikana. Tahti ei kuitenkaan riitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Päästöjen kehitykseen voidaan vaikuttaa politiikan ja hinnoittelun avulla. Avainasemassa on kuitenkin fossiilisten polttoaineiden käytön selvä vähentäminen sekä hiilinielujen kehitys. Suomessa esimerkiksi investoinnit vähäpäästöiseen teknologiaan sekä sen tutkimukseen ja tuotekehitykseen voisivat Etlan Ville Kaitilan mukaan auttaa hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa ja luoda tätä kautta uusia vientituotteita.

- Julkinen sektori voi tukea tätä kehitystä muun muassa suuntaamalla teknologista tutkimusrahoitusta tavoitteen saavuttamista edistävään suuntaan, poistamalla hiilineutraalisuuden kannalta haitallisia tukiaisia, asettamalla haittaveroja sekä olemalla aktiivinen EU:n päästökaupan kehittämisessä. Myös julkisissa hankinnoissa ja infrastruktuuri-investoinneissa voitaisiin huomioida hiilineutraalisuustavoite, Kaitila esittää.

Etlan ennuste Suomen päästöjen kehityksestä laaditaan talouden makroennusteen yhteydessä aina viideksi vuodeksi eteenpäin. Päästöennuste on laskettu hyödyntäen Etlan Suhdanne-ennustetta sekä laatimalla kolme skenaariota Suomen teknologisesta kehityksestä. Toimialojen tuotantoennuste perustuu makroennusteeseen ja kansantalouden panos-tuotostaulujen käyttöön. Kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Etlan laskelmissa ennustettuun toimialoittaiseen tuotantoon ja kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen eli tuotannon päästöintensiteetin muutokseen. Ennustetta ei tehdä vuosikohtaisesti vaan se on arvio viiden vuoden keskimääräisestä kehityksestä.