Mikä on tärkein projektinne tällä hetkellä?

Valtakunnallinen tietovarasto Datahub, johon kerätään 3,4 miljoonan suomalaisen sähkömittarin lukemat tunneittain. Tämä on meille massiivinen projekti. Sen kustannukset kipuavat yli 20 miljoonaan euroon ja ratkaisun pitäisi olla käytössä vuonna 2020. Datahub tuo Fingridin nykyistä lähemmäs kuluttajaa, sillä jatkossa jakeluyhtiöt lähettävät esimerkiksi kulutustiedot sähkömittareista meidän tietovarastoomme. Tulevaisuudessa Datahubin tiedoista muodostetaan kuluttajille lähetettävät sähkölaskut. Hankkeessa on mukana suuri joukko sidosryhmiä ja siinä hyödynnetään big dataa, analytiikkaa sekä esineiden internetiä.

Mikä on CIO:n pahin painajainen?

Monivaikutteinen, tarkoitushakuinen ja hyvin johdettu kyberhyökkäys tai sitten monta yhtäaikaista kyberhyökkäystä. Maamme koko sähköjärjestelmä toimii ict:n varassa. Jos ict olisi poissa pelistä, se olisi sama kuin ajaisi moottoritiellä huppu päässä 180 kilometriä tunnissa autolla, jossa ei ole jarruja. Totaalinen blackout maksaisi Fingridille 100 miljoonaa euroa tunnissa. Ilkka Remeksen Jäätyvä helvetti -kirjasta löytyy lisää painajaismaisia visioita.

Kuinka usein joudutte torjumaan kyberhyökkäyksiä?

Yrittelijöitä on aina, mutta tilanne on sama monella muullakin yrityksellä. Joku etsii koko ajan aukkoja järjestelmistä. Sähkönsiirtoon liittyvät ohjausjärjestelmät eivät kuitenkaan ole missään yhteydessä internetiin.

Keitä hyökkäilijät ovat?

Pääosa on yksityishenkilöitä, jotka ovat liikkeellä kokeilumielessä. Harrastelijoiden lisäksi myös valtiot aktivoituvat toisinaan ja kokeilevat kepillä jäätä. Suojaudumme kaikkia hyökkäysyrityksiä vastaan perinpohjaisesti. Omien asiantuntijoiden lisäksi hyödynnämme palveluntarjoajan huippuosaamista 24/7 ja harjoittelemme jatkuvasti hyökkäystilanteiseen varautumista. Tulevaisuudessa aiomme ottaa tekoälyn avuksi tietoturvapoikkeamien havainnointiin.

Avasitte hiljattain avoimen datan rajapinnan. Miksi?

Haluamme edistää digitalisaatiota ja antaa dataamme yhteisön käytettäväksi. Toivomme, että avoimen datan hyödyntäminen synnyttäisi uusia bisnesmahdollisuuksia ja innovatiivisia startup-yrityksiä. Idea rajapintojen avaamisesta tuli talon sisältä: haluamme olla avoimempia sekä läpinäkyvämpiä kuin naapurivaltioiden kantaverkkoyhtiöt.

Millaista dataa ette avaa?

Emme kerro reaaliaikaisia sähkön hinta- tai kulutustietoja, mutta niitäkin saa viiveellä.

Miten it-hankkeen saa onnistumaan?

Meillä on käytössä kaksi erilaista toimintatapaa: mode 1 ja mode 2. Ykkönen on perinteinen malli: hankkeella on selkeä bisnestavoite ja projektisuunnitelma, joka pitää. Nopeisiin päätöksiin kykenevä projektipäällikkö pitää tiukasti kiinni aikataulusta, resursseista ja huolehtii, että sidosryhmät tietävät, missä mennään. Mode 2 on ketterä toimintamalli. Siinä hankkeen tavoite on tiedossa karkealla tasolla ja sitä lähdetään nopeasti iteroimaan. Ketterä toimintapa sallii riskit eikä heti alussa tiedetä, miten maaliin päästään.

Mikä on mottosi?

No pain, no gain. Organisaation johtamisessa täytyy joskus tehdä radikaalejakin uudistuksia. Rohkaisen alaisiani menemään omalle epämukavuusalueelleen: kun he sinne ovat uskaltautuneet, tulokset ovat olleet loistavia.

Tarvitseeko CIO rinnalleen CDO:n?

Digijohtajan palkkaaminen voi olla paikallaan silloin kun CIO:n rooli on kovin perinteinen, eikä organisaation sisällä ole mahdollisuutta tai rohkeutta muuttaa sitä. Tällaisessa tapauksessa CDO voisi toimia organisaatiossa muutoksen moottorina.

Listaa asioita, joita eiliseen työpäivääsi kuului.

Eiliselle osui kolme ohjausryhmäkokousta. Ne koskivat datahub-hanketta, mobiiliteknologian hyödyntämistä kentällä sekä käytönvalvontajärjestelmää. Näiden lisäksi olin mukana toimittajatapaamisessa ja helmikuisen kyberharjoituksen purkupalaverissa. Olen muokannut ajankäyttöäni niin, että ajatustyölle ja esimiestehtäville jää riittävästi aikaa. Työaikaa ei kulu ulkomaan matkoihin, kun koko organisaatio on Suomessa.

Teksti: Annika Korpimies

www.tivi.fi