Gasum: Pohjoismaihin 50 tankkausaseman verkosto

Energiayhtiö Gasum investoi noin 50 raskaan liikenteen kaasutankkausaseman rakentamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä. Investoinnin myötä pohjoismainen raskaan liikenteen tankkausasemaverkosto laajenee moninkertaiseksi nykyisestä mahdollistaen huomattavat päästövähennykset.

gasum

Pohjoismaissa raskaan liikenteen merkitys logistiikkajärjestelmässä on keskeinen ja samalla se tuottaa maantieliikenteen päästöistä huomattavan osan. Jotta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla asetetut päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, on raskaan liikenteen päästöjä pystyttävä vähentämään konkreettisilla ratkaisuilla merkittävästi nykyisestä. 

Gasumin strategian perustana on pohjoismaisen kaasumarkkinan kasvattaminen. Kaasun käyttö raskaan liikenteen polttoaineena on yksi yhtiön strateginen painopiste. Lähivuosien aikana yhtiön raskasta liikennettä palveleva tankkausasemaverkosto laajenee monikymmenkertaiseksi nykyisestä. Tulevien investointien ansiosta määrä kasvaa 2020-luvun alkuun mennessä noin 50 asemaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Uudet tankkausasemat sijoitetaan kuljetusliikenteen virtojen kannalta keskeisiin solmukohtiin, ja ne mahdollistavat nesteytetyn maa- ja biokaasun merkittävän käytön lisäämisen raskaassa liikenteessä.

Raskaan ajoneuvokaluston siirtyminen nesteytettyyn maakaasuun tai nesteytettyyn biokaasuun (LBG) vähentää merkittävästi liikenteen hiilidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja melupäästöjä.

 - Viimeiset vuodet olemme määrätietoisesti rakentaneet pohjoismaista LNG- ja biokaasuinfrastruktuuria kaasun saatavuuden parantamiseksi. Alkuvuodesta saimme Ruotsin ympäristöviranomaisen myöntämän investointitukipäätöksen tankkausasemaverkostomme laajentamiseksi osana Klimatklivet-ohjelmaa. Tämä on osaltaan keskeinen osoitus kaasumarkkinan valtavasta potentiaalista ja mahdollistaa kaasun vakiinnuttamisen raskaan liikenteen vähäpäästöisenä polttoaineena, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Kysyntä puhtaamman liikenteen ratkaisulle lisääntyy kovaa vauhtia etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tällä hetkellä jakelu- ja raskas liikenne aiheuttavat yli neljänneksen maantieliikenteen päästöistä EU:ssa. Laajentuva kaasutankkausasemaverkosto yhdessä uusien kaasuajoneuvomallien kanssa luovat hyvät edellytykset liikennekaasumarkkinan kasvulle ja päästövähennyksille.

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

SKAL vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestölle; avaa keskustelun tavaraliikenteen päästövähennyksen keinoista

Kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä ja sähkö taajamien jakeluliikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on kuitenkin nestemäistä dieseliä. Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisikin Suomen tavaraliikenteelle paras ympäristövalinta. 

16.1.2019 | Alan Uutiset

Teollisuuden investointien odotetaan kasvavan maltillisesti

EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden Suomeen tekemät kiinteät investoinnit laskivat viime vuonna selvästi, kun isoja investointihankkeita valmistui. Tänä vuonna investointien odotetaan kasvavan jonkin verran, mutta niiden taso jäänee korkeintaan kohtalaiseksi.

11.1.2019 | Tutkimus ja koulutus

Digitaalisen palvelutuotannon DI-ohjelma

Hae Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) DI-ohjelmaan 23.1.2019 mennessä! Digitaalinen palvelutuotanto -ohjelmassa opit, miten digitalisaatiota voidaan järkevästi ja tehokkaasti hyödyntää uusien palveluiden kehttämisessä teollisuuden ja sote-alan toimintaympäristöissä.

Akkusähkökuorma-autoista ei ole ratkaisuksi Suomen kuljetuksissa – avuksi pääteiden sähköistäminen?

Akkuteknologian kehittyessä myös sähkökuorma-autoja on tulossa kaupallisesti tarjolle. Ne kuitenkin sopivat Suomen oloihin huonommin kuin Keski-Eurooppaan, koska täällä kuljetuksissa käytetään raskaita täysperäkuorma-autoja. Lisäksi suurten akkujen tarvitsemien latausasemien rakentaminen vaatisi muutoksia paikallisiin sähköverkkoihin. Ratkaisu kuljetusten sähköistämiseen voikin Suomessa löytyä pääteiden sähköistämisestä, ehdottaa tuore tutkimus.

Tekoäly tunnistaa Kehä 1:n ruuhkaputken tukoksia

Liikennevirasto ja Tieto ovat jo keväästä lähtien kokeilleet tekoälyn ja nousevan uuden LiDAR -mittausteknologian käyttöä liikennevirtojen analysoinnissa. Tulosten perusteella tekoäly kohentaa liikenneturvaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.