HSEQ-arvioinnit kunnossapidon palveluverkoston toimivuuden kehittämiseen
Teollisuusyritykset huolestuvat muutama vuosi sitten kunnossapitoseisakeissa yhteisen työpaikan turvallisuudesta. Töitä tehdään yhdessä, ja mukana on monen yrityksen työntekijöitä. Tämä konkreettinen verkoston voimin tehtävä työ herätti yritykset miettimään tapaa, jolla vaikutetaan yhdessä tehtävään työhön ja tässä tapauksessa sen turvallisuuteen. Syntyi HSEQ-palvelutoimittajien arviointi. Se on konkreettinen esimerkki kyvykkyyden kehittämisestä verkostossa.
Yritysten ja organisaatioiden toimiminen verkostoissa lisääntyy. Informaation muodostama ”kohina” kasvaa vauhdilla. Myös palveluiden ja materiaalivirtojen tasolla verkostoituminen näyttää lisääntyvän.
Isojen yritysten ympärille syntyneet palveluyritykset muodostavat erittäin tärkeän verkoston tilaajan näkökulmasta katsottuna. Tässä toimittajien verkostossa syntyy myös kumppanuuksia, joissa muutama yritys löytää toisensa ja toimittaa palvelujaan yhdessä. Molemmissa tapauksissa syntyy yhteisen toimimisen alueita.
Verkostoitumisen ilmiö on mielenkiintoinen, kun sitä tarkastellaan tuottavuuden näkökulmasta. Palvelun hankkiminen oman organisaation ulkopuolelta tuo lisämutkia matkaan. Kysymys kuuluukin, osaammeko me nähdä optimaalisen verkostoitumisen rajat. Yksin ei pärjää, mutta laajassa verkostossa liian suuri osa työstä menee sopimusten tekoon, verkoston huoltamiseen, raportointiin ja poikkeamien selvittämiseen.
Verkostossa olevat resurssit eivät ole johdettavissa samalla tavalla kuin oman organisaation sisällä olevat resurssit. Verkoston johtaminen onkin enemmän toimijoiden yhteistyön prosessi, jossa yhteisten tavoitteiden asettaminen, sopiminen ja verkoston toimivuus nousevat etusijalle.
Miten sitten johtaa verkoston menestymistä ja kaikkien toimijoiden elinvoimaisuuden varmistamista. Vanha viisaus ”oma suuon lähempänä kuin kontin suu” vastustaa edellä kuvatun tavoitteen toteutumista. Ellei toimijoiden välillä ole luottamusta, ellei nähdä yhteistä hyötyä ja ellei ole selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, asiat vaikeutuvat. Mitä selkeämmät ovat toimijoiden väliset rajat, sitä helpommin yhteistyö sujuu.
POHTOn avoimiin kursseihin ja ajankohtaisseminaareihin osallistuu vuosittain yli 5 000 osallistujaa. Jo perinteeksi muodostuneet POHTOn Työsuojelupäivät kokosivat syyskuun lopussa 150 alan ammattilaista keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista.
HSEQ-arvioinneilla ja -kehittämisohjelmilla toimijoiden kyvykkyyttä arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toimittajayritysten lisäksi esiin nousee myös tilaajayrityksen kyvykkyys. HSEQ-arviointi pyrkii varmistamaan, että tilaajilla on paremmin tiedossa, millaisten toimijoiden kanssa sopimuksia tehdään. Arvioinnilla on myös erittäin suuri merkitys – niin tilaajille kuin toimittajillekin – selvitettäessä, miten toimintaa tulisi kehittää.
HSEQ-arvioinnin menettely kattaa siis työterveyden H, turvallisuuden S, ympäristövastuullisuuden E ja laaduntuottokyvyn Q. Asiasisältöihin paneutuvan arvioinnin lisäksi menettely tarjoaa asiakassuhteessa syntyvän keskusteluyhteyden. Aina silloin, kun verkoston rajapinnoilla ihmiset kohtaavat, syntyy sivutuotteena ns. aineetonta pääomaa. Nämä henkilösuhteet vauhdittavat välitöntä vuorovaikutusta, oleellisiin kehittämiskohtiin paneutumista sekä yhteisen osaamisen kehittämisintoa.
POHTO tarjoaa verkoston toimijoille yhteisiä tapaamisia, joissa on käsillä verkoston toimivuuteen liittyviä kysymyksiä. Kunnossapidossa tarvittavien osaamisten arviointiin on omat työkalunsa ja osaamisen kehittämiseen avoimet koulutusohjelmat ja yrityskohtaiset kehittämisohjelmat.
»»Kirjoittajan asiantuntemusalueena on yritysten ja verkostojen osaamisen kehittäminen.
