https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Hallien kattoturvallisuutta voidaan parantaa monitoroinnilla

Katot joutuvat koville talvella. Monitorointijärjestelmän avulla saadaan ajoissa tietoa katon kunnosta.

laajarunkohallit_900x300

Kevät 2018 ei ole ollut armollinen halleille ja niiden katoille. Raskaiden lumikuormien vuoksi kattojen romahduksia on tapahtunut runsaasti tänä keväänä eri puolilla Suomea. Kukaan ei ole onneksi kuollut näissä onnettomuksissa, mutta läheltä-piti -tilanteita on ollut. Monitorointijärjestelmä olisi voinut estää näitä tilanteita.

Talvella liian suuri lumikuorma on useimmiten kattoromahduksen syynä. Keväällä hallin kattoturvallisuus on uhattuna, kun rakenteita heiluttaa routa. Kesällä ja syksyllä ovat riskinä kaatosateet, jotka voivat huuhtoa maata hallien alta ja synnyttää painumia.

Monitorointijärjestelmä voi pelastaa hallin käyttökiellolta

Hallin omistajille kattojen kantavuusongelmat voivat tuoda suuria taloudellisia menetyksiä. Katon ei tarvitse romahtaa, vaan riittää, että se todetaan turvattomaksi. Kunnan rakennusvalvonta voi laittaa tällaisen riskikiinteistön käyttökieltoon, mikäli havaittuja ongelmia ei korjata välittömästi.

Hallin rakenteiden turvallisuutta ja katon kestävyyttä tarkkailevan monitorointijärjestelmän avulla hallin omistaja voi ostaa itselleen jonkin verran aikaa ja lykätä korjauksien tekoa tulevaisuuteen. Turvallisuuden vuoksi korjaukset on kuitenkin tehtävä mahdollisimman pian.

Arvioiden mukaan tällaisia riskihalleja on eri puolilla Suomea useita satoja ellei jopa tuhansia. Vain hyvin pienessä osassa niistä on jo jokin rakenteiden kestävyyttä tarkkaileva monitorointijärjestelmä.

Hallien rakenteiden korjaaminen ei tapahdu käden käänteessä

Vaikka omistajalla olisi korjauksiin kuinka suuri halu ja tarve, niin nopeita ratkaisuja ei ole aina kuitenkaan saatavissa. Hallin kattoturvallisuus ei parane noin vaan. Pahimmillaan korjaukset voivat siirtyä jopa yli vuoden päähän, sillä korjaussuunnitteluun kuluu väistämättä runsaasti aikaa.

Lisäksi rakenteita korjaavat yritykset ja urakoitsijat ovat suurten lumikuormien aikaan hyvin kiireisiä, sillä vastaavia rakenneongelmia on samanaikaisesti runsaasti eri puolilla Suomea. Kysyntä ja tarjonta eivät siksi kohtaa, jonka seurauksena korjausaikataulut väistämättä venyvät ja samalla kustannukset kasvavat.

Kattorakenteiden korjaukset ovat yleensä monimutkaisempia prosesseja, joista ei selvitä pelkällä pienellä hienosäädöllä. Korjausten hinta voi pahimmillaan nousta niin korkeaksi, ettei kaikilla pienimmillä hallien omistajilla ole niihin varaa.

Miten hallin kattoturvallisuus paranee käytännössä?

Kattorakenteiden kantavuutta ja turvallisuutta voidaan seurata erilaisilla kattorakenteiden monitorointijärjestelmillä. Niiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa katon kunnosta muun muassa lumikuorman suhteen.

Jo pelkällä yksinkertaisella mittatikulla saadaan perustietoa lumensyvyydestä. Teknologian huipulla ovat tasolaasereihin perustuvat monitorointijärjestelmät. Kun tällaisen monitorointijärjestelmän hinta jaetaan sen käyttövuosilla, on järjestelmän hinta usein vain muutama sata euroa vuodessa.

Katon kestävyyden tarkkailu on syytä keskittää kattojen kantaviin rakenteisiin. Esimerkiksi kattoristikoiden alapaarre on hyvin tyypillinen mittauskohta. Kun hallien reuna-alueiden nurjahdusalttiita rakenteita jäykistetään, auttaa se useimpiin moniin ongelmiin.

Jos katon kantavuusraja lähestyy ja uhkaa ylittyä, hälyttää järjestelmä hallin omistajan ja yllläpitäjän reagoimaan tilanteeseen. Näin uhkaava ongelmatilanne saadaan ehkäistyä jo ennakolta.

Rahaa säästyy ja sekä henkilökunnan että myös asiakkaiden turvallisuus paranee. Tuotantoon ei tule katkoksia ja esimerkiksi lumenpudotuksen ajankohta voidaan optimoida aikaisempaa tehokkaammin.

Arttu Ollikkala

Tekninen asiantuntija

Rakenteiden monitorointi Kiwa Inspecta

Lisätietoja hallien kattorakenteista ja -monitorointijärjestelmistä:

https://www.inspecta.fi/Palvelut/Kiinteisto-taitorakennetutkimukset-suunnittelu-rakennuttaminen/Rakennetutkimukset-ja-mittaukset/Kattorakenteiden-monitorointi1/

https://www.inspecta.fi/Palvelut/Kiinteisto-taitorakennetutkimukset-suunnittelu-rakennuttaminen/Taitorakenteiden-tutkimukset-ja-monitorointi/Optinen-monitorointi/

 

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.