Kuvaaja Ketut Subiyanto palvelusta Pexels

Liikenteen käyttövoimat ovat murroksessa, ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen velvoitetaan niin EU-tasolla kuin kansallisella sääntelylläkin. Hallitusohjelman mukainen fossiilittoman liikenteen tiekartta sisältää keskeiset toimenpiteet, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja lopettaa kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

– Perinteisesti Suomen energiahuoltovarmuuden kulmakivi on ollut fossiilisten polttoaineiden varmuusvarastointi, ja niistä luovuttaessa materiaalisen varautumisemme vaikuttavuus heikkenee. Nyt julkaistu selvitys liikenteen käyttövoimista antaa hyviä lähtökohtia, kun mietimme varmuusvarastojen kehittämistä jatkossa, arvioi energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch.

Tieliikenne sähköistyy – vesillä muutos hitaampaa

Suomessa kulutetuista polttonesteistä 80 prosenttia käytetään tieliikenteessä, ja siellä tulevat tapahtumaan myös tulevien vuosien merkittävimmät muutokset. Erityisesti henkilöautoliikenteessä energiankulutuksen arvioidaan laskevan merkittävästi samalla kun fossiilisten polttonesteiden osuus pienenee.

Biopolttoaineiden käyttöä lisää jakeluvelvoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä 30% kulutukseen luovutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä tulee olla biopohjaisia. Uusiutuvien polttoaineiden kulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka, minkä jälkeen liikenteen sähköistyminen alkaa vähentää niiden tarvetta.

Niin työkoneissa kuin vesiliikenteessäkin fossiilisen dieselin arvioidaan säilyvän pääasiallisena käyttövoimana vielä pitkään.

Varmuusvarastoinnin ohella turvattava sähkön saatavuus

Suomessa tuontipolttoaineita varastoidaan tällä hetkellä 5 kuukauden tarvetta vastaava määrä – osa polttoaineen maahantuojien, osa Huoltovarmuuskeskuksen toimesta. Jatkossa tieliikenteen sähköistyminen vähentää polttoaineiden käyttöä. Lisäksi jakeluvelvoitteen ansiosta yhä suurempi osa kulutetusta polttoaineesta on biopohjaista.

Fossiilisten polttonesteiden etuna on hyvä varastoitavuus, jossa monien biopohjaisten polttonesteiden ja kaasujen osalta on haasteita tai epävarmuuksia. Eri ratkaisujen toimivuuteen huoltovarmuuden turvaamisessa vaikuttavat tuotteiden raaka-aineet ja niiden saatavuus, tuotanto, kuljetus ja jakelu sekä käyttö.

Selvityksen keskeinen suositus on, että nykyistä öljypohjaisten polttoaineiden varastointijärjestelmää ylläpidettäisiin jatkossakin nykyisellä tasolla, ja Huoltovarmuuskeskus ottaisi aiempaa suuremman osuuden varastoinnista vastuulleen. Samaan aikaan on syytä valmistautua nestemäisten uusiutuvien polttoaineiden varastointiin sekä kehittää varavoimajärjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi. Sähköajoneuvojen toiminnan turvaaminen kriisitilanteissa arvioidaan haasteelliseksi.

– Kaiken kaikkiaan energiahuoltovarmuudessa painopiste on siirtymässä öljytuotteiden varastoinnista sähköjärjestelmien ja logistiikkaketjujen varmistamiseen, ja uusien ratkaisujen löytämiseksi olemme käynnistäneet Energia 2030 -ohjelman, Oesch kertoo.

Selvityksen antia sovelletaan jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen kehittämistarpeita arvioitaessa sekä Öljypoolin ja Maakaasujaoston toiminnan suunnittelussa. Selvitys toteutettiin osana Huoltovarmuuskeskuksen Energia 2030 -ohjelmaa.

Selvitys:  Liikenteen käyttövoimien kehityksen ennuste - vaikutus polttoaineisiin ja huoltovarmuuteen