Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia on mahdollista hallita. Lisäksi kartoitettiin muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää.

Metallintyöstönesteille altistuminen aiheuttaa työntekijöille sekä iho- että hengitystieoireita. Työstönesteistä syntyville ilman epäpuhtauksille voivat altistua erityisesti koneistajat, mutta myös muut konepajoilla työskentelevät kone- ja metallialan ammattilaiset. Lastuavan metallien työstön, kuten sorvaamisen, jyrsinnän, poraamisen, sahauksen, höyläyksen tai hionnan aikana käytettävistä työstönesteistä muodostuu aerosolia, jossa on mukana sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä mm. nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita.

Työtilan yleisilmassa havaittiin lähinnä alkanoliamiineja ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (TVOC). Mitatuista ilman alkanoliamiinien kokonaispitoisuuksista 77 prosenttia ylitti Työterveyslaitoksen suositteleman tavoitetason 0,1 mg/m3. Kohdepoistoissa olevat HEPA-suodattimet pidättävät hyvin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, mutta kaasumaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia, kuten alkanoliamiineja ja VOC-yhdisteitä hiukkassuodattimet eivät pidättäneet juuri lainkaan.

Ilmanpuhtauteen voidaan vaikuttaa monella tavalla

Tutkimuksen perusteella työpaikoilla tarvitaan jokin seuraavista toimenpiteistä:

1. Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma johdetaan suoraan ulos työtilasta. Energiatehokkuuden kannalta tämä ei välttämättä ole paras ratkaisu.
2. Lisätään merkittävästi työtilojen ilmanvaihtoa, jolloin tarkoituksena on laimentaa suodatuslaitteistojen läpi kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Myös tässä ratkaisussa tuotantotilan energiankulutus lisääntyy.
3. Parannetaan työstökeskusten suodatusta pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, jolloin saavutetaan paras energiatehokkuus. Koneiden hankinnan yhteydessä tarve sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauksien suodatukseen pitää ottaa huomioon.

Hankkeen yhteydessä kehitetty ja testattu metallintyöstön ilmanvaihto- ja ilmankäsittelyjärjestelmä osoittautui tehokkaaksi keinoksi poistaa sekä hiukkasmaisia että kaasumaisia epäpuhtauksia työstökoneelta hengitysilmaan palautettavasta ilmasta. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä lisäkehittämistä ja testaamista käytännön olosuhteissa työpaikoilla.

Ilman epäpuhtauksien hallinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös monet muut tekijät.  Työstökeskuskohtaiset poistoilmavirrat olivat usein varsin pieniä. Liian pieni poistoilmavirta työstökoneen koteloinnista ei estä epäpuhtauksien leviämistä työtilan ilmaan. Lisäksi pieni poistoilmavirta aiheuttaa kanavien likaantumista ja edelleen mm. palovaaran. Työntekijöiden altistumisen kannalta tärkeää on myös työstönesteiden säännöllinen huolto sisältäen mm. nesteen endotoksiinipitoisuuksien mittauksen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä - kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” – hankkeessa Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä neljän suomalaisen konepajayrityksen kanssa metallintyöstökeskusten kohdepoistoilman suodatusta. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahaston lisäksi osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Hankkeen tulokset esitetään tuoreessa tutkimusraportissa ”Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta”, joka on julkaistu Työterveyslaitoksen Tietoa työstä –julkaisusarjassa.

www.ttl.fi