Infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua – tutkimushankkeen loppuraportti julkaistu

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa hankkeessa selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Tuulivoima_fmt

Myös Suomessa jotkut ihmiset ovat raportoineet monenlaisia oireita, jotka he ovat itse yhdistäneet tuulivoimaloiden infraääneen. Mahdollisesta yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä maailmalla eikä aiemmissa tutkimuksissa ole selvitetty nimenomaan tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksia.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida tuulivoimaloiden infraääntä ja sen vaikutuksia. Hanke koostui kolmesta tutkimusosiosta: kyselytutkimus, pitkäaikaismittaukset ja altistuskokeet.

Kyselytutkimus asukkaille tuulivoimaloiden läheisyydessä

Kyselytutkimuksella selvitettiin tuulivoimaloiden infraääneen yhdistettyä oireilua, erityisesti oireilun yleisyyttä tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä.

Raportin mukaan kolmasosa tuulivoimaloiden infraääneen oireitaan liittävistä asukkaista luokitteli oireensa vakaviksi. Oireiden kirjo oli hyvin laaja. Heillä oli yleisemmin kroonisia sairauksia sekä toiminnallisia oireita ja häiriöitä. He kokivat tuulivoimalat muita yleisemmin häiritseviksi. Lisäksi he pitivät tuulivoimaloita yleisemmin terveysriskinä kuin henkilöt, jotka eivät liittäneet oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Moni oireilevista liitti oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään ja sähkömagneettiseen kenttään.

Pitkäaikaismittauksia tehtiin infraäänitaajuuksien mittaamiseksi

Pitkäaikaismittauksin selvitettiin, millaista ääntä tuulivoimalat aiheuttavat lähellä sijaitseviin asuntoihin. Mittauksia tehtiin yhteensä 308 päivää kahdella eri alueella, joissa tuulivoimalat olivat nimellistehoiltaan 3–3,3 MW.

Pitkäaikaismittausten mukaan tuulivoimalat muuttivat noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevien asuntojen ääniympäristöjen äänenpainetasoja kaupunkimaiseen suuntaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni asunnoissa oli hyvin pientaajuista, alle 2 Hz.

Kokeelliset altistuskokeet laboratorio-oloissa

Altistuskokeissa tutkittiin kokeellisesti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, vaikuttaako infraääni tuulivoimalan äänen havaitsemiseen, häiritsevyyteen ja fysiologisiin vasteisiin. Kokeissa käytettiin pitkäaikaismittauksissa nauhoitettuja eniten infraääntä ja merkityksellistä sykintää sisältäviä ääninäytteitä.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: henkilöihin, jotka kertoivat saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä, ja henkilöihin, jotka eivät kokeneet saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä.

Altistuskokeissa infraäänen esiintymistä tuulivoimaloiden äänessä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin. Osallistujaryhmien välillä ei ollut eroja.

Monitieteellinen tutkimusryhmä teki uraauurtavaa työtä

Tutkimuksen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista julkaistiin 20.4.2020 päätöksentekijöille suunnattu tiivis yhteenveto, Policy Brief. 22. kesäkuuta julkaistussa englanninkielisessä loppuraportissa esitetään hankkeen toteutus ja yksityiskohtaisemmat tulokset. Hanke alkoi elokuussa 2018.

Uusimmat artikkelit

K-kauppojen aurinkovoimaloilla ennätystehot touko-kesäkuussa

K-kauppojen aurinkovoimaloiden yli 40 000 aurinkopaneelia tuottivat touko-kesäkuussa ennätykselliset yli 3 000 MWh puhdasta aurinkosähköä. Kokonaisuudessa tuotettu määrä vastaa noin 5 000 pakastealtaan vuotuista sähkönkulutusta. Parhaimmassa tapauksessa aurinkovoimalla pystytään kattamaan valtaosa kaupan päivittäisestä sähkötarpeesta. 

7.8.2020 | Alan Uutiset

Tullin ennakkotilasto: Viennin syöksy pysähtyi kesäkuussa

Suomen tavaraviennin arvo oli 4,5 miljardia euroa kesäkuussa, eli 15,4 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Tilanne kuitenkin koheni toukokuusta.

Saksalaisjätti Schaeffler lanseeraa suomalaisen partneriverkoston avulla kehitetyn kunnonvalvontajärjestelmän

Saksalainen auto- ja teollisuusalan yritys Schaeffler on toteuttanut kunnonvalvontajärjestelmänsä OPTIME:n suomalaisen partneriverkoston avulla. Saksalaisyhtiö on jo aikaisemmin perustanut tuotekehitystiimin Suomeen ja nyt yhteistyöllä luotua tuotetta lanseerataan kaupallisesti.

EVA: Talouskriisi on suomalaisten suurin uhka

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisemassa tutkimuksessa kysyttiin, kuinka uhkaavina suomalaiset pitävät maailmalla ja Suomessa tapahtuvia konflikteja ja kriisejä omalle ja läheistensä turvallisuudelle. Eniten pelkoa suomalaisissa herätti uusi laajamittainen talouskriisi (77 prosenttia vastaajista) sekä toiseksi eniten pandemiat ja tartuntataudit (72 prosenttia vastaajista).

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.