Jätevesien käsittelyn tehostaminen on mahdollista – mutta kallista
Pääravinteiden fosforin ja typen poiston parantamiseen on useita teknisiä ratkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen teettämässä selvityksessä kustannukset osoittautuivat korkeiksi. Esimerkiksi typenpoiston tehostaminen 80 - 90 prosentin poistotehoon kaikilla puhdistamoilla vaatisi 400 - 600 miljoonan euron investoinnit.
Selvityksestä ilmenee, että fosforinpoiston merkittävä tehostaminen edellyttäisi puolestaan 200 - 600 miljoonan euron investoinnit tavoitetasosta riippuen. Jätevesimaksut nousisivat typenpoiston takia 5 – 17 prosenttia ja fosforinpoistoa tehostettaessa 1 – 16 prosenttia. Suuri vaihtelu johtuu siitä, että lähtötilanne puhdistamoittain vaihtelee.
Jätevesissä on haitallisia orgaanisia aineita, kuten lääkeainejäämiä ja palonsuoja-aineita. Haitallisten aineiden poistamiseen soveltuvia teknisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi otsonointi ja aktiivihiilikäsittely. Niiden toteutus vaatisi tavoitetasosta riippuen noin 700 – 1400 miljoonan euron investoinnit ja samalla jätevedenpuhdistuksen energiankulutus kasvaisi noin 30 – 80 prosenttia. Jätevesimaksuihin aiheutuisi 9 – 41 prosentin korotus.
Tällä hetkellä lannoitevalmisteiksi prosessoitu puhdistamoliete ja sen sisältämä fosfori hyödynnetään viherrakentamisessa tai maataloudessa. Selvityksessä arvioitiin fosforin talteenoton vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi 60 – 90 miljoonan euron. Talteen otetun fosforin arvo nykyhinnalla olisi 2 – 4 miljoonaa euroa. Fosforin talteenoton tehostaminen vaatisi noin 5-14 prosentin korotuksen jätevesimaksussa. Kustannusarviot perustuvat menetelmiin, joita ei toistaiseksi ole täydessä mittakaavassa toteutettu.
Lisätietoa uusimmista tekniikoista
Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä kertoo, että selvityksellä haluttiin saada lisätietoa uusimmista tekniikoista, niiden vaikutuksista kustannuksiin ja energiankulutukseen sekä erityisesti arvioida niiden soveltuvuutta juuri Suomen olosuhteisiin.
– Suomessa on viileät jätevedet moniin muihin maihin verrattuna, mikä voi vaikuttaa tekniikoiden soveltuvuuteen. Fosforin poiston perustuminen kemialliseen saostukseen taas rajoittaa joidenkin fosforintalteenottotekniikoiden käytettävyyttä.
Suuri osa haitallisista aineista on peräisin tavallisista kotitalouksista ja niissä käytettävistä tuotteista. Toivikko toteaa, että haitallisten aineiden kuormitusta on järkevä vähentää ensisijaisesti niiden käyttöä rajoittamalla, sillä selvitys osoittaa, että niiden poistaminen jätevedenpuhdistamoilla olisi kallista ja kuluttaisi paljon energiaa.
Anna Mikola selvityksen tehneestä Ramboll Finland Oy :stä kertoo puolestaan tarkastelun osoittavan, että erilaisia teknisiä ratkaisuja on olemassa, mutta niiden kustannustehokkuus on usein heikko. Selvityksessä nousi esiin myös uusia ja lupaavia tekniikoita, joiden toimivuudesta ja kustannustasosta ei kuitenkaan vielä ole takeita. Alan kehitystä kannattaa kuitenkin seurata.