Kaatopaikkakaasusta jalostettiin liikennepolttoainetta Salon Korvenmäen jätekeskuksessa

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Powerin kokeilu hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamisesta puhtaaksi biometaaniksi Salon Korvenmäen jätekeskuksessa on onnistunut odotuksia paremmin. Kokeilu osoitti, että Q Powerin teknologialla kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi.

art-artistic-blur-290617

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Salon Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.

– LSJH:n ja Q Powerin pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa – ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin siis lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta, Q Powerin toimitusjohtaja Eero Paunonen kertoo.

Kansainvälisesti merkittävä kokeilu

Hanke osoittaa, että Q Powerin teknologia pystyy muuttamaan käyttökelvottoman kaasun liikennekäyttöön soveltuvaksi metaaniksi. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle. Huonolaatuisestakin kaatopaikkakaasusta voidaan näin tuottaa hyvälaatuista biometaania liikennepolttoaineeksi tai teollisuuden käyttöön.

– Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä pohtii kokeilun laajempia vaikutuksia.

Onnistunut pilotti onkin merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

– EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta, Paunonen toteaa.

Yhteistyö päästöjen vähentämiseksi jatkuu

Positiivisten tulosten myötä Korvenmäen jätekeskuksen kehittyminen kansainväliseksi kestävän jätteenkäsittelyn esimerkiksi jatkuu.

– LSJH:n ja Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan hankevalmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Valmistelut ovat edenneet vaiheeseen, jossa haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia. Hankkeeseen etsitään aktiivisesti rahoituskanavia EU:sta ja Suomesta, Heikkilä kertoo.

Ensi vuonna valmistuvan Lounavoiman ekovoimalaitoksen yhteyteen suunnitellaan hiilidioksidin talteenottoa ja metanointia edelleen liikennekäyttöön soveltuvaksi polttoaineeksi.

– Olemme jo aloittaneet sopivan hiilidioksidin talteenottomenetelmän etsimisen, jotta ekovoimalaitoksen prosessista syntyvä hiilidioksidi saadaan kierrätettyä uuteen käyttöön eli biometaanin valmistukseen. Tämän lisäksi hiilidioksidin talteenottoprosessissa syntyvä hukkalämpö voidaan mahdollisesti hyödyntää kaukolämpönä, Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki kertoo.

Lisäksi LSJH:lla ja Q Powerilla on tarkoituksena aloittaa yhdyskuntajätteiden kaasutukseen liittyvä kokeilu, jossa testataan, miten kaasutus toimii hankalasti hyödynnettäviin jätemateriaaleihin.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.