https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmä käyttöön vuonna 2021

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

aeroplane-aircraft-airplane-46148

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

- Neuvottelut eivät olleet helpot, joten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lentoliikenne on globaalia toimintaa ja siksi on tärkeää sopia globaaleista ilmastoratkaisuista alaa koskien. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä tulee kuitenkin tarkastella kunnianhimoisesti myös Euroopan unionissa ja kansallisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Kokouksessa päätettiin, että ICAO:n ympäristökomitea CAEP (Committee on Aviation Environmental Protection) ja ICAO:n neuvosto jatkavat päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) valmistelua tiiviillä aikataululla. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen päästöjen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Tänä vuonna alkoi päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen. Kokonaisuudessaan Corsia käynnistyy vuoden 2021 alussa, jolloin alkavat päästöjen hyvitysvelvoitteet. Yleiskokouksen äänestyksessä ICAO:n jäsenvaltioista selvä enemmistö antoi hyvitysjärjestelmälle tukensa.

Lisäksi Suomi kannatti Euroopan linjausten mukaisesti sitä, että ICAO hyväksyisi mahdollisimman pian kansainvälisen lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet (Long-term Goal, LTG). Kokouksessa päätettiin, että järjestön työssä etusijalla on pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen valmistelu, jotta valtiot voivat päättää tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2022. 
 
Suomi toi puheenvuoroissaan esiin myös tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia toimenpiteitä, joilla lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Suurta kiinnostusta herättikin Suomen hallitusohjelman kirjaus, että lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla tavoitellaan 30 prosentin osuutta uusiutuville polttoaineille vuonna 2030. 

Suomi ICAO:n ytimeen

Suomi valittiin ICAO:n korkeimman toimielimen neuvoston jäseneksi seuraavaksi kaudeksi 2019-2022 pohjoismaiden rotaatioryhmästä. Suomea edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Samuli Vuokila, joka on viimeiset kolme vuotta toiminut pohjoismaisen yhteistyöryhmän varaedustajana neuvostossa. Neuvostossa on 36 jäsentä. Jäsenyyden ansiosta Suomella on entistä paremmat edellytykset vaikuttaa muun muassa lentoliikenteen ilmastokysymyksiin.
 
ICAO:n yleiskokouksessa käsiteltiin myös ilmatilan hallintaan, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja ilmailun turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kokoukseen osallistui yli 2400 edustajaa 184 valtiosta ja 55 kansainvälisestä järjestöstä. 

Mitä seuraavaksi?

ICAO:n seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2022. Lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden valmistelu on tarkoitus aloittaa ICAO:n toimielinten lisäksi alueellisissa vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Näin mahdollistetaan kaikkien valtioiden osallistuminen päästövähennystavoitteen valmisteluun ja luodaan edellytykset asiasta päättämiseen vuonna 2022. 

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.