Kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmä käyttöön vuonna 2021

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

aeroplane-aircraft-airplane-46148

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

- Neuvottelut eivät olleet helpot, joten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lentoliikenne on globaalia toimintaa ja siksi on tärkeää sopia globaaleista ilmastoratkaisuista alaa koskien. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä tulee kuitenkin tarkastella kunnianhimoisesti myös Euroopan unionissa ja kansallisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Kokouksessa päätettiin, että ICAO:n ympäristökomitea CAEP (Committee on Aviation Environmental Protection) ja ICAO:n neuvosto jatkavat päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) valmistelua tiiviillä aikataululla. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen päästöjen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Tänä vuonna alkoi päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen. Kokonaisuudessaan Corsia käynnistyy vuoden 2021 alussa, jolloin alkavat päästöjen hyvitysvelvoitteet. Yleiskokouksen äänestyksessä ICAO:n jäsenvaltioista selvä enemmistö antoi hyvitysjärjestelmälle tukensa.

Lisäksi Suomi kannatti Euroopan linjausten mukaisesti sitä, että ICAO hyväksyisi mahdollisimman pian kansainvälisen lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet (Long-term Goal, LTG). Kokouksessa päätettiin, että järjestön työssä etusijalla on pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen valmistelu, jotta valtiot voivat päättää tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2022. 
 
Suomi toi puheenvuoroissaan esiin myös tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia toimenpiteitä, joilla lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Suurta kiinnostusta herättikin Suomen hallitusohjelman kirjaus, että lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla tavoitellaan 30 prosentin osuutta uusiutuville polttoaineille vuonna 2030. 

Suomi ICAO:n ytimeen

Suomi valittiin ICAO:n korkeimman toimielimen neuvoston jäseneksi seuraavaksi kaudeksi 2019-2022 pohjoismaiden rotaatioryhmästä. Suomea edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Samuli Vuokila, joka on viimeiset kolme vuotta toiminut pohjoismaisen yhteistyöryhmän varaedustajana neuvostossa. Neuvostossa on 36 jäsentä. Jäsenyyden ansiosta Suomella on entistä paremmat edellytykset vaikuttaa muun muassa lentoliikenteen ilmastokysymyksiin.
 
ICAO:n yleiskokouksessa käsiteltiin myös ilmatilan hallintaan, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja ilmailun turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kokoukseen osallistui yli 2400 edustajaa 184 valtiosta ja 55 kansainvälisestä järjestöstä. 

Mitä seuraavaksi?

ICAO:n seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2022. Lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden valmistelu on tarkoitus aloittaa ICAO:n toimielinten lisäksi alueellisissa vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Näin mahdollistetaan kaikkien valtioiden osallistuminen päästövähennystavoitteen valmisteluun ja luodaan edellytykset asiasta päättämiseen vuonna 2022. 

Uusimmat artikkelit

22.11.2019 | Alan Uutiset

Caverion on saanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolta hyväksynnän Maintpartnerin Suomen toimintojen ostolle

Caverion on saanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolta hyväksynnän Maintpartnerin Suomen toimintojen ostolle. Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös sisältää tiettyjä ehtoja, joiden mukaan Caverion sitoutuu divestoimaan noin 6,5 prosenttia Teollisuuden ratkaisut -divisioonan kaupan jälkeisestä Suomen liikevaihdosta (noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2018).

22.11.2019 | Tutkimus ja koulutus

BMW keskittää akkujen kehityksen ja testauksen uuteen keskukseen Saksan Müncheniin

Autojätti BMW Group kertoo keskittävänsä akkujensa kehityksen ja testauksen Saksan Müncheniin avattuun akkukennojen kehityskeskukseen. Keskuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa akkujen energiatiheys ja parantaa akkujen käytettävyyttä.

Energia-alan päästövähennykset eivät riipu hiilinieluista, omat teot avainasemassa

Energiatuotannon tie puhtaaseen energiajärjestelmään ei ole riippuvainen metsien hiilinieluista, vaan alan omista päästövähennyksistä, toteaa  Energiateollisuus ry lehdistötiedotteessa.

EOS esittelee uusia ratkaisuja metallien 3D-tulostukseen

EOS esittelee formnext 2019 -messuilla tuotantovalmiin EOS Shared Modules -ratkaisun. Useista laitteisto- ja ohjelmistomoduuleista koostuva ratkaisu helpottaa ja suoraviivaistaa työnkulkua ennen varsinaista valmistusprosessia, prosessin aikana ja sen jälkeen. EOS Shared Modules mahdollistaa korkealaatuisten metalliosien valmistuksen tehokkaasti, skaalautuvasti ja kannattavasti etenkin käytettäessä rinnakkain useita 3D-tulostusjärjestelmiä. Järjestelmän odotetaan tulevan myyntiin viimeistään vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.

Honeywell Analytics tuottaa tehokkaammin joustavien mobiilirobottien avulla

Kolme tanskalaisen Mobile Industrial Robotsin (MiR) robottia siirtävät automaattisesti materiaaleja ja tuotteita koko matkan tuotannossa Honeywell Analyticsilla Englannissa. Robotit auttavat siinä, että yritys voi työskennellähelposti ja ketterästi tuotantoprosesseissaan.