https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvitysjärjestelmä käyttöön vuonna 2021

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

aeroplane-aircraft-airplane-46148

Euroopan tavoitteet täyttyivät Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n yleiskokouksessa, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat olivat jälleen keskeisessä roolissa. Tärkein päämääristä oli kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseen velvoittavan Corsian edistäminen. YK:n alaisen ICAO:n yleiskokous järjestettiin Montrealissa 24.9.-4.10.2019.

- Neuvottelut eivät olleet helpot, joten olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Lentoliikenne on globaalia toimintaa ja siksi on tärkeää sopia globaaleista ilmastoratkaisuista alaa koskien. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä tulee kuitenkin tarkastella kunnianhimoisesti myös Euroopan unionissa ja kansallisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Kokouksessa päätettiin, että ICAO:n ympäristökomitea CAEP (Committee on Aviation Environmental Protection) ja ICAO:n neuvosto jatkavat päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) valmistelua tiiviillä aikataululla. Tavoitteena on pysäyttää kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 tasolle. Lentoyhtiöt hyvittävät mahdollisen päästöjen kasvun hankkimalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Tänä vuonna alkoi päästöjen seuranta, raportointi ja todentaminen. Kokonaisuudessaan Corsia käynnistyy vuoden 2021 alussa, jolloin alkavat päästöjen hyvitysvelvoitteet. Yleiskokouksen äänestyksessä ICAO:n jäsenvaltioista selvä enemmistö antoi hyvitysjärjestelmälle tukensa.

Lisäksi Suomi kannatti Euroopan linjausten mukaisesti sitä, että ICAO hyväksyisi mahdollisimman pian kansainvälisen lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet (Long-term Goal, LTG). Kokouksessa päätettiin, että järjestön työssä etusijalla on pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen valmistelu, jotta valtiot voivat päättää tavoitteista ja niiden toteuttamiskeinoista seuraavassa yleiskokouksessa vuonna 2022. 
 
Suomi toi puheenvuoroissaan esiin myös tarpeen ottaa käyttöön tehokkaampia toimenpiteitä, joilla lisätään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Suurta kiinnostusta herättikin Suomen hallitusohjelman kirjaus, että lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla tavoitellaan 30 prosentin osuutta uusiutuville polttoaineille vuonna 2030. 

Suomi ICAO:n ytimeen

Suomi valittiin ICAO:n korkeimman toimielimen neuvoston jäseneksi seuraavaksi kaudeksi 2019-2022 pohjoismaiden rotaatioryhmästä. Suomea edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Samuli Vuokila, joka on viimeiset kolme vuotta toiminut pohjoismaisen yhteistyöryhmän varaedustajana neuvostossa. Neuvostossa on 36 jäsentä. Jäsenyyden ansiosta Suomella on entistä paremmat edellytykset vaikuttaa muun muassa lentoliikenteen ilmastokysymyksiin.
 
ICAO:n yleiskokouksessa käsiteltiin myös ilmatilan hallintaan, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja ilmailun turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kokoukseen osallistui yli 2400 edustajaa 184 valtiosta ja 55 kansainvälisestä järjestöstä. 

Mitä seuraavaksi?

ICAO:n seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2022. Lentoliikenteen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden valmistelu on tarkoitus aloittaa ICAO:n toimielinten lisäksi alueellisissa vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Näin mahdollistetaan kaikkien valtioiden osallistuminen päästövähennystavoitteen valmisteluun ja luodaan edellytykset asiasta päättämiseen vuonna 2022. 

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.