Siirtyminen kokonaan kasvipohjaisiin harjakattoisiin pakkauksiin on merkittävä ympäristöteko. Se vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, siis öljystä, ja säästää luonnonvaroja. Kasvipohjaisen pakkauksen, jossa on myös kasvipohjainen korkki, hiilijalanjälki on alle puolet tavallisesta korkillisesta pakkauksesta.

Valio valmistaa vuosittain noin 250 miljoonaa harjakattoista maito-, piimä-, kerma- ja jogurttipakkausta. Kun tavallinen pakkaus vaihtuu kasvipohjaiseen, voidaan pakkauksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä vähentää 3 140 tonnia. Sillä määrällä voisi ajaa yli 8 500 kertaa Helsingistä Kittilään ja takaisin tai lämmittää noin 500 öljylämmitteistä omakotitaloa, jos ne käyttävät 2 400 litraa öljyä vuodessa.

Kasvipohjaista muovia sokeriruo’osta

Täysin kasvipohjaisessa tölkissä kaikki pakkauksen kartonki- ja muoviosat on valmistettu kasvipohjaisesta materiaalista. Tölkin aihio valmistetaan kartongista, joka syntyy puukuidusta. Kartonkiaihiossa on myös ohuita muovikerroksia, jotka tekevät pakkauksesta nestetiiviin. Muovikerrokset valmistetaan uusiutuvasta, kasvipohjaisesta muovista. 

Lähes kaikissa Valion harjakattoisissa kartonkitölkeissä on nykyään korkki, joka helpottaa pakkauksen käyttöä ja säilytystä. Myös korkit ja niiden kaulaosat on valmistettu uusiutuvasta, kasvipohjaisesta materiaalista.

Valion harjakattoisissa pakkauksissa käytettävä uusiutuva muovi valmistetaan sokeriruokoteollisuuden sivuvirtauksesta eli kasvietanolista. Perinteinen muovi valmistetaan öljystä, joka ei ole uusiutuvaa.
Tekniikka, jolla kasvietanolista valmistetaan uusiutuvaa muovia, on brasilialaisen yrityksen kehittämä ja patentoima. Sokeriruoko Valion käyttämään kasvipohjaiseen muoviin tulee tällä hetkellä Brasiliasta pääosin São Paulon osavaltiosta, joka sijaitsee yli 2 000 kilometrin päässä Amazonin sademetsistä. 

Amazonin alueella ei saa kasvattaa sokeriruokoa, eikä alue edes sovi sokeriruo’on tuotantoon. Brasiliassa on riittävästi maata sekä elintarviketuotantoon että teolliseen käyttöön, ja sokeriruo’on tuotanto on lisääntynyt Brasiliassa aiheuttamatta elintarviketuotannon laskua.

Monet eurooppalaiset yritykset pyrkivät kehittämään brasilialaista vastaavaa tekniikkaa mutta eivät ole siinä vielä onnistuneet teollisessa mittakaavassa. Valion toiveena on, että uusiutuvan muovimateriaalin toimitusketjua voitaisiin tulevaisuudessa lyhentää ja kasvipohjainen raaka-aine saataisiin lähempää Pohjoismaista.

Kuluttajat tykkäävät ekologisuudesta

Siirtyminen kokonaan kasvipohjaisiin pakkauksiin on osa Valion vastuullisuusohjelmaa, jossa on asetettu tavoitteeksi tarjota kuluttajille meijerialan vastuullisimmat pakkausratkaisut maailmassa. 

Ennen päätöstä siirtyä kasvipohjaisiin pakkauksiin Valio Luomu -maidoissa ja vuoden 2018 aikana myös laajamittaisemmin muissa tuotteissa Valio testasi kokonaan uusiutuvista materiaaleista valmistettua maitotölkkiä ja keräsi siitä palautetta kuluttajilta. Yli 1 500 kuluttajaa kertoi mielipiteensä vastaamalla verkkokyselyyn.

Kuluttajat suhtautuivat positiivisesti entistä ekologisempaan maitotölkkiin. Yli 80 prosenttia kuluttajakyselyyn vastanneista piti kokonaan uusiutuvia pakkauksia edistyksellisinä, koska ne säästävät luontoa ja luonnonvaroja. Yli 90 prosenttia kannatti sitä, että kartonkitölkit olisivat jatkossa täysin kasvipohjaisista raaka-aineista valmistettuja. Valtaosa vastaajista sanoi, että kiinnostus Valion tuotteita kohtaan kasvaisi kokonaan kasvipohjaisten pakkausten myötä.

Käyttö ja kierrätys entiseen tapaan

Kokonaan kasvipohjaisten pakkausten käyttöominaisuudet säilyvät ennallaan. Pakkaukset kierrätetään samalla tavalla kuin nestekartonkipakkaukset yleensäkin. Pakkaus tulee siis huuhdella, kuivata, litistää ja pakata ja viedä sen jälkeen kartonkikeräysastiaan.

Jos tölkissä on korkki, sen voi jättää paikoilleen tai halutessaan irrottaa ja kierrättää erikseen muovina. Uusiutuva pakkaus ei ole biohajoava.

Markku Pervilä

Lisätietoja:

*Comparative Life Cycle Assessment of Tetra Pak® carton packages and alternative packaging systems for liquid food on the Nordic market, Institut für Energie und Umweltforschung Heidelberg, huhtikuu 2017:  https://www.ifeu.de/oekobilanzen/pdf/LCA_Nordic_final_report_incl_Critical_Review.pdf

Tutkimuksen yhteenveto:
https://www.ifeu.de/oekobilanzen/pdf/LCA_Nordic_Breakfast_Seminar_Stockholm_April2017_clean.pdf