Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt historiallisen alhaalla
Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt jäivät viime vuonna pienemmiksi kuin koskaan mittaushistoriassa.
Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) on tilastoinut päästöjä yli 40 vuotta lähtien vuodesta 1975. Kuluvalla vuosikymmenellä kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet peräti 26 prosenttia.
ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa, että energiayhtiöt ovat investoineet ja investoivat jatkossa kivihiilen käytön vähentämiseksi.
- Jo 90 prosenttia kaukolämpökunnista tuottaa lämpönsä pääosin kotimaisilla energianlähteillä ja 70 prosenttia uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämmöillä.
- Kaikilla hiiltä pääpolttoaineena käyttävillä paikkakunnilla on käynnissä konkreettisia toimia käytön leikkaamiseksi. 2020-luvulla käyttö vähenee marginaaliin, mutta senkin jälkeen hiili säilynee merkittävänä huoltovarmuuspolttoaineena.
Biomassa on korvannut yhä enemmän turvetta. Kaukolämmön tuotantoon turvetta käytetään yli 30 prosenttia vähemmän kuin kymmenkunta vuotta sitten. Turpeen polton vähentyminen on osaltaan pienentänyt kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä.
Tuorein tilasto osoittaa, että vuonna 2017 kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Päästöt olivat 149 grammaa kilowattituntia kohden, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 154 grammaa.
Uusiutuvaan energiaan rinnastuva ylijäämälämpö nousussa
Ennätyksiä rikottiin vuosi sitten myös ylijäämälämmön talteenotossa. Jo lähes 10 prosenttia koko Suomen kaukolämmöstä katettiin muun muassa jätevesien ja savukaasujen talteenotolla.
- Hukkalämmön hyödyntäminen on kasvussa ja siitä on tullut merkittävä kaukolämmön energialähde. Yhtiöt etsivät nyt erilaisia hukkalämpöjä yhdistettäviksi kaukolämpöjärjestelmään, kertoo ET:n Jukka Leskelä.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmössä puolestaan nousi 36 prosenttiin. Eniten kaukolämmön tuotanto käytti uusiutuvista metsäpolttoaineita ja teollisuuden puutähteitä, joiden osuus oli 30 prosenttia.
- Uusiutuvaan energiaan voi rinnastaa myös hukkalämmön, kun ylijäämälämpöä hyödyntämällä vältetään polttoaineiden käyttöä, Leskelä huomauttaa.
Uudisrakentaja suosii edelleen kaukolämpöä
Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitystapa kaikessa uudisrakentamisessa. Kaukolämmön osuus uudisrakennusten lämmitysmarkkinoilla kipusi viime vuonna 66 prosenttiin. Selvästi jäljessä tulevat sähkö ja lämpöpumput.
- Markkinaosuus osoittaa, että rakentajien ja asiakkaiden mielestä kaukolämpö on toimivin lämmitysmuoto taajamissa, joihin rakentaminen juuri nyt keskittyy, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Kaukolämpö menestyy myös jo valmiiden kiinteistöjen energialähteenä: siihen vaihtaa enemmän asiakkaita kuin kaukolämmöstä muihin lämmitysmuotoihin. Liittyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia, kun uusia kaukolämpöliittyjiä oli vuonna 2017 yli 2 300. Irtautuneita oli noin 160, mikä vastaa 0,1 prosenttia kaukolämmön asiakaskunnasta.
Energiavuosi 2017 / Kaukolämpö: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki?type%5B0%5D=6#search-view