Lähde: VTT

Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen käsitys kiertotalouden mahdollisuuksista ja selvittää keinoja edistää yhteiskunnan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Kiertotaloudella tarkoitetaan uudenlaista resurssiviisasta talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään ja vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkaa yhteiskunnassa.

Tutkimushanke esittelee rajatun joukon kiertotaloustoimenpiteitä, joiden perusteella Suomen bruttokansatuote kasvaa 1,7 miljardia euroa ja luo Suomeen 5000 uutta työpaikkaa, kun taas kansantaloutemme aiheuttamat kasvihuonepäästöt (- 2,6 prosenttia) ja raaka-aineiden kulutus (- 0,9 prosenttia) vähenevät vuoteen 2030 mennessä. 

Kiertotalouden myönteisten vaikutusten potentiaali on Suomelle arvioita selvästi suurempi. Uuden tiedon ja aikaisempien selvitysten valossa kiertotalouden voidaan arvioida tuottavan bruttokansantuotteelle kasvua noin 3 miljardin euron edestä vuoteen 2030 mennessä. Kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollisuus vähentää useilla prosenteilla, jos muovia kierrätetään tehokkaasti ja biokaasupotentiaali otetaan käyttöön liikenteessä.

Tulokset osoittavat, että kiertotalous on yksi merkittävä ratkaisu siirryttäessä kohti vihreää kasvua.

– Kiertotaloudessa suurimmat ympäristöhyödyt saavutetaan kun materiaalikiertoja korvataan puhtaammilla ja energiatehokkaimmilla kierroilla. Esimerkiksi terästä voidaan monissa tapauksissa korvata puulla. Metsäteollisuutemme uudet tuotteet voivat näytellä merkittävää roolia kiertotaloudessa, kertoo tutkimushankkeen johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kiertotalous vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla

Kiertotalouden näkökulmasta avainasemassa ovat tuotesuunnittelu sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Niitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla: niin sosiaalisilla, teknologisilla kuin kaupallisilla. Tutkijat näkevät, että kiertotalouteen siirtymisessä on viime kädessä kyse arvomaailman muutoksesta koko yhteiskunnassa.

Kiertotalouden odotusten lunastaminen edellyttää muutoksia niin tuotantoon, tuotteisiin, palveluihin, yksityiseen ja julkiseen kulutukseen kuin jätehuoltoon. Nykyiset materiaalitehokkuuden edistämiseen pyrkivät politiikkatoimet kohdentuvat ennen kaikkea jätepolitiikkaan, kun taas kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaaleja tulisi hyödyntää jätteettömästi. Materiaalin päätymistä jätteeksi voidaan estää säännöllisellä ylläpidolla, korjaamalla, jakamalla sekä edistämällä uudelleenkäyttöä ja -valmistusta.

– Uusiomateriaalin käyttö pitäisi tehdä neitseelliseen raaka-aineen käyttöä kannattavammaksi ja tähän liittyvät verotukselliset vaihtoehdot on selvitettävä huolella, Seppälä kommentoi.

Lisäksi hankkeen loppuraportissa esitetään, että kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien asemaan markkinoilla on vaikutettava myös infrastruktuurin rakentamisen sekä julkisten hankintojen kautta.

Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeino ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030 -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, VTT ja Oulun yliopisto.

Lue lisää: www.vnk.fi/valtioneuvoston-selvitys-ja-tutkimustoiminta/julkaisut.