Kaivosvastuujärjestelmä on luottoluokituksen kaltainen vastuullisuusjärjestelmä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Siihen sitoutuvat kaivosyhtiöt täyttävät lähtökohtaisesti Suomen lainsäädännön ehdot, joka vastaa vastuullisuusjärjestelmässä C-tasoa. Siitä ylöspäin vaatimukset kiristyvät asteittain. Kaiken kaikkiaan kullekin tuloskriteerille on määritelty viisi toiminnan tasoa (C, B, A, AA, AAA).

Tavoitteena on, että kaivosyhtiöt raportoivat vuosittain edistymisestään vastuullisuusjärjestelmän toimeenpanosta. Kerran kolmessa vuodessa järjestetään riippumattoman tahon toimesta auditointi, jolla tarkistetaan pitävätkö kaivosyhtiön antamat tiedot paikkaansa sekä annetaan ohjeita jatkotoimista.

Missä vaiheessa kaivosvastuujärjestelmän kehitystyö on tällä erää?  Kysymysten vastaajana Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen.

Kuvassa Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri Eero Yrjö-Koskinen. (Kaivosvastuu)

1. Mihin uudella vastuullisuusjärjestelmällä pyritään?

Vastaus: Kaivosvastuujärjestelmän tarkoituksena on kehittää kaivosyritysten toiminnan vastuullisuutta kaikilla toimintalohkoilla. Se perustuu kanadalaiseen Towards Sustainable Mining (TSM) -järjestelmään, jota on täydennetty vesienhallintaa ja kaivosten sulkemista koskevilla arviointityökaluilla. Lisäksi TSM-järjestelmää on peilattu Suomen lainsäädäntöä vasten tarpeettomien päällekkäisyyksien karsimiseksi.

2. Kenelle järjestelmä on suunnattu ja kuinka moni yhtiö on lähtenyt jo siihen mukaan?

Vastaus: Kaivosvastuujärjestelmä on tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville kaivoksille. Järjestelmä hyväksyttiin viime marraskuussa, jonka jälkeen olemme valmistelleet sitä koskevaa koulutusta. Koulutus koostuu neljästä päivän kestävästä jaksosta, jossa käydään läpi 1-3 kaivosvastuujärjestelmän kahdeksasta arviointityökalusta. Viimeisenä koulutuspäivänä kaivosyhtiöiden edustajilla on mahdollisuus antaa palautetta järjestelmän toimeenpanossa ilmenneistä ongelmista. Palautteen perusteella Kestävän kaivostoiminnan verkosto voi tarvittaessa vielä korjata ja täydentää järjestelmää.

Koulutukset käynnistyivät maaliskuun 2016 lopulla ja jatkuvat syksyllä. Niihin on tähän mennessä ilmoittautunut 13 kaivosalan yhtiötä ja kaksi sertifiointiyhteisöä.

Teollisuustaito Oy vastaa kokonaisjärjestelyistä ja koulutuksen sisällöstä kahta arviointityökalua lukuun ottamatta. Sidosryhmäyhteistyötä koskevasta koulutuksesta vastaa Lasse Peltonen (Akordi Oy) ja kriisinhallintaa koskevasta koulutuksesta kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan pääsihteeri Pertti Kortejärvi

Olemme parhaillaan laatimassa myös malminetsintää koskevaa vastuullisuusjärjestelmää. Sen pitäisi valmistua kesään mennessä.

3. Miten uusi kaivosvastuujärjestelmä toimisi käytännössä ja miten järjestelmän valmistelutyöt ovat edenneet?

Vastaus: Vastuullisuusjärjestelmän tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua kaivosalan keskeisten sidosryhmien (mukaan lukien maanomistajat, muut elinkeinot, ympäristöjärjestöt, ay-liike, alueelliset järjestöt) kanssa niiden huolenaiheiden huomioimiseksi kaivostoiminnassa. Tällä pyritään vähentämään vastakkainasettelua kaivosalan ja muiden intressiryhmien välillä sekä lisäämään kaivostoiminnan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Parhaimmillaan se voi vähentää sosiaalisia konflikteja ja karsia valitusten käsittelyä eri oikeusasteissa.

4. Millaisia kokemuksia Kanadalla on ollut vastaavanlaisesta vastuullisuusjärjestelmästä?

Vastaus: Kanadalla on TSM-järjestelmän käytöstä lähes 20 vuoden kokemus. Sen etuna on järjestelmän dynaamisuus. TSM perustuu luottoluokituksen kaltaiseen lähestymistapaan, jossa kaivosten suoriutumista arvioidaan tasokriteereillä, jotka kiristyvät luokitustason noustessa. Suomen lainsäädäntö edustaa järjestelmässä alinta C-luokkaa. Toiveena on, että ajan myötä suurin osa Suomessa toimivista kaivoksista sijoittuisi ylempään A-luokkaan.

5. Millaisia vaikutuksia vastuujärjestelmällä on kaivosyritysten toimintaan?

Vastaus: Järjestelmä parantaa ajan myötä Suomessa toimivien kaivosten suoriutumista kaikilla toimintalohkoilla (sidosryhmäyhteistyö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, energiatehokkuus ja ilmastopäästöt, rikastushiekan hallinta, vesien hallinta, työterveys ja -turvallisuus, kriisinhallinta, kaivosten sulkeminen). Uskon, että tällä on myönteisiä vaikutuksia myös niiden liiketoimintaan.

6. Millaista taloudellista etua järjestelmä tuo kaivosyrityksille, entä mitkä ovat järjestelmän vaatimat panostukset?

Vastaus: Järjestelmään liittyminen vaatii kaivosyhtiöiltä toki tiettyä panostusta. Suurin osa niistä noudattaa kuitenkin jo nyt erilaisia kansainvälisiä standardeja (ISO, OHSAS). Uuden kaivosvastuujärjestelmän ei pitäisi aiheuttaa kohtuuttomasti lisäkustannuksia yrityksille.

Pienemmät yhtiöt voivat halutessaan aloittaa järjestelmän käyttöönoton valitsemalla järjestelmästä ensin muutaman arviointityökalun. Muutaman vuoden jälkeen ne voivat laajentaa järjestelmän soveltamista myös muihin työkaluihin.