Koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen päästöjen väheneminen aiheutti selkeimmät muutokset kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudessa, mutta muutkin tutkitut saasteet osoittivat vähenemisen merkkejä poikkeustilan aikana.

Suurimmat typpidioksidipitoisuuden (NO2) vähennykset olivat jopa 60 prosenttia. Myönteinen muutos oli kuitenkin vain tilapäinen.

-Poikkeustilan päättymisen jälkeen typpidioksidipitoisuudet ovat nyt palanneet lähes entiselle tasolleen, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Myös otsonipitoisuudet (O3) ja pienhiukkaspitoisuudet (PM2.5) pysyttelivät poikkeustilan ajan valtaosin pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Näillä herkästi kaukokulkeutuvilla saasteilla muutokset olivat kuitenkin typpidioksidia vähäisempiä.

-Suomeen ajoittain kulkeutuvat saastuneemmat ilmamassat aiheuttavat herkästi episodimaista, laaja-alaista pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien kohoamista, Anttila selittää. 

Poikkeustila-aika (18.3.–15.6.) ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Koronarajoitukset vähensivät kuitenkin korkeimpien pitoisuuksien esiintymistä, ja pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna.

Selvitys koronan vaikutuksesta ilmanlaatuun tehtiin kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seurantatulosten perusteella vertaamalla poikkeustila-ajan pitoisuustasoja pitkän ajan keskiarvoihin (2017–2019).