Kotimainen Sinituote korvaa kaukolämmön käyttöään hukkalämmöllä

Ensi vuodesta alkaen Sinituotteen muoviosien valmistuksesta syntyvillä hukkalämmöillä lämpiävät tehtaan omat 1,4 hehtaarin kiinteistöt. Ratkaisulla korvataan yhtiön kaukolämmön käyttöä.

sinituote

Siivoustarvikkeita valmistavan tehtaan päästöt ovat jo lähtökohtaisesti pienet. Esimerkiksi sadasta tonnista jätettä yhtään kiloa ei mene kaatopaikalle, koska materiaalit kierrätetään noin kahteenkymmeneen eri jakeeseen jaettuna.

Materiaalien kierrätys kotimaisessa teollisuudessa on myös hyvällä tolalla. Seuraava kierrätyskohde on "näkymätön energia", sillä hukkalämmön uusiokäyttöön on jo kaikki teknologia ja osaaminen olemassa.

– Meillä on 19 kappaletta ruiskuvalukoneita, joissa vesi kulkee jäähdytysjärjestelmän kautta. Kun vedessä oleva lämpö kerätäänkin talteen, siitä saa hyvän hyödyn, kertoo Sinituotteen kehityspäällikkö ja ympäristövastaava Rami Peltosaari.

Yhtiön mukaan säästöpotentiaali tuli ilmi teollisuuden ja energiayhtiöiden hukkalämmön uusiokäyttöön erikoistuneen Calefa Oy:n tekemästä kartoituksesta.

Matkalla hiilivapauteen

Järjestelmä tuottaa noin 350 megawattituntia lämpöä, joka on yli puolet koko tehtaan tarvitsemasta kaukolämmön määrästä. Hukkalämmön uusiokäyttö on kokonaan hiilivapaata energiantuotantoa, kun hyödynnetään päästötöntä sähköä. Sinituote paraikaa investoi myös omaan aurinkosähköjärjestelmään.

Calefa toimittaa tehtaalle mitoitetun järjestelmän avaimet käteen -toimituksena. Etenkin teollisuudessa kokonaisjärjestelmätoimitus on perusteltua. Se ei sido omia resursseja ja vikatilanteissa yksi toimittaja vastaa kaikesta.

– Kokonaisjärjestelmätoimitus ja uskottavat näytöt ratkaisivat hankinnan. Hankintaa ei olisi tehty tai edes esitetty talossa eteenpäin, jos tästä olisi aiheutunut lisätyötä jollekin, Peltosaari sanoo.

Päästöjen vähenemisen ohessa tehtaan tarve ostaa uutta energiaa putoaa reilusti. Uusiokäyttöjärjestelmä hoitaa jatkossa ruiskuvalukoneiden jäähdytyksen, jolloin olemassa oleva jäähdytysjärjestelmä jää varmistamaan tuotantoa.

Energiakustannuksiin syntyy säästöä ja samalla CO2-päästöt putoavat.

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.