Le­gio­nel­la­ris­ki piilee jääh­dy­tys­tor­neis­sa myös Suomessa

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi. Suomessa ei ole havaittu jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta riski piilee myös sinivalkoisella maaperällä seisovissa torneissa. Näin näkee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jaana Kusnetsov, Kaleva.fi raportoi.

blue-bubble-crystal-clear-132477

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi.

Suomessa ei ole ollut jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta tutkimuksen 90 tornista puolet osoittautui bakteeripesäkkeeksi.

Legionellabakteerit voivat lisääntyä useiden teknisten järjestelmien vesissä ilmastoinnista porealtaisiin, mutta leviämisen ja sairauksien aiheuttamisen kannalta pahimpia ovat veden jäähdyttämiseen käytettävät jäähdytystornit, joissa vesimassan läpi puhalletaan ilmaa. Bakteerit voivat levitä ympäristöön vedestä muodostuvien aerosolipisaroiden mukana.

– Ne ovat tosi tehokkaita (jäähdytyksessä), mutta seurauksena on, että jos vesi on alun perin likaista tai torni on päässyt likaantumaan, niin sieltä voi lähteä hirveä määrä legionelloja ilmaan aerosolin mukana. Suurimmat legionellatautiepidemiat ovat nimenomaan jäähdytystornien aiheuttamia, Kusnetsov kertoo Kaleva.fi sivustolla.

Suomessa epidemioita ei ole ollut ja vain kerran (vuonna 2006) on epäilty, että yhden työntekijän sairastuminen johtui jäähdytystornista lähteneestä legionellabakteerista.

Riskistä kielii kuitenkin Kusnetsovin väitöskirjatutkimus, joka kävi läpi 90 jäähdytystornia. Niistä puolessa oli legionellabakteeria. Jäähdytystorneja on käytössä satamäärin ja teollisten tuotantolaitosten lisäksi niitä on muuallakin.

– Jäähdytystorneja voi olla vaikka kauppakeskuksissakin, Kusnetsov kuvaa.

Torneille ei ole rekisteröintipakkoa eivätkä ne ole varsinaisen terveysvalvonnan piirissä, vaan niistä huolehtimista pyritään ohjaamaan suosituksilla.

– Kun on olemassa vain suosituksia, niin se on tavallaan jokaisen torninomistajan vastuulla huolehtia.

Kusnetsovin mukaan osa tutkituttaa vesinäytteitä vapaaehtoisesti, mutta eivät kaikki. Vesiään legionellan varalta tutkituttavien määrää hän ei osaa äkkiseltään arvioida.

– Meillä on eurooppalainen legionellaohjeisto ja siinä suositellaan, että tilanne tarkistettaisiin neljä kertaa vuodessa. Osa pitää jatkuvassa seurannassa ja lähettää meille näytteitä, mutta todellakaan kaikki eivät lähetä näytteitä mihinkään. Osa ei ehkä ole tietoisia riskeistä.

Vesinäytteistä on löytynyt legionellaa, minkä myötä THL on antanut suosituksia tehokkaampaan puhdistukseen. Niin suuria legionellapitoisuuksia ei ole tullut vastaan, että jäähdytystorneja olisi pitänyt laittaa kiinni.

– Meillä ei ole ollut niitä tapauksia, mutta paljon puhdistamista löytyy kyllä. Ei voi sanoa, että Suomessa olisi kaikki turvallisia.

Kusnetsovin mukaan jäähdytystorneista on kertynyt sen verran kokemusta, että käytännössä kaikki pitäisi puhdistaa säännöllisesti biosideillä eli aineilla, joilla torjutaan vahingollisia eliöitä.

– Koska ne (jäähdytystornit) ovat juuri sen tyyppiä vesijärjestelmiä, että legionella viihtyy niissä. Kun se on kerran sinne päässyt, niin sitä pitäisi sitten seurata ja ottaa myös torjuntaohjelmaan.

Kusnetsovin mielestä jokaisen kannattaisi selvittää jäähdytysjärjestelmän tilanne, jotta ei tule yllätyksiä. Järjestelmään pesiytynyt legionella on todella tiukassa, sillä se viihtyy lämpöä, kosteutta ja ilmaa tarjoavissa olosuhteissa.

– Siitä on tosi vaikea päästä kokonaan eroon. Jos haluaa käyttää jäähdytystornia edelleen, niin se vaatii sitten säännöllistä kemikaalien käyttöä.

Riskistä huolimatta Kusnetsov on sitä mieltä, että kansalaisen ei kannata pelätä jäähdytystornien legionelloja.

– Se on kuitenkin hyvin harvinaista, että näistä systeemeistä tulee tauteja.

Vuosittain parikymmentä tartuntaa

Legionellabakteerin aiheuttama kuumetauti (legioonalaistauti eli legionelloosi) on Suomessa harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu. Vuosittain todetaan parikymmentä tartuntaa, joista puolet on saatu ulkomaanmatkalta. Suurin osa tartunnoista saadaan erilaisista vesijärjestelmistä, kuten porealtaista ja jäähdytyslaitteista.

Stora Enson Paper-divisioonan viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen ja Veitsiluodon tehtaan johtaja Juha Mäkimattila eivät avaa tarkemmin yhtiön toimintaprosesseja, mutta molemmat vakuuttavat, että yhtiön laitokset noudattavat viranomaisten säännöksiä, määräyksiä sekä asianmukaisia suosituksia.

– Sehän on hyvin tunnettu ongelma. Sitä bakteeria on yleisesti luonnossa, viemäreissä ja eri toimijoiden seisovissa vesissä. Näistä on olemassa suositukset ja niitä seurataan. Meillä on tehty kartoitukset ja meillä on mallit, miten niillä alueilla, missä tämmöinen riski on korkeampi, toimitaan. Siinä mielessä tuttu asia ja siihen on varauduttu, Mäkimattila kommentoi.

Keskeneräiseen tutkimukseen vedoten Nyyssönen ei spekuloi Belgian-tapausta eikä sitä, onko legionellaepidemian leviäminen, Kaleva.fi kirjoittaa.

Uusimmat artikkelit

4.7.2020 | Alan Uutiset

EU satsaa kymmeniä miljardeja vetyyn

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Panostus liittyy EU:n elvytyspakettiin, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronakriisin iskuista. Vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa sekä raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä, kertoo Energiateollisuus ry lehdistötiedotteessa. 

Finn Spring hyödyntää lämmön kausivarastointijärjestelmää tilojensa lämmitykseen

Kokkolalainen teknologiayritys Heliostorage toimitti lämmön kausivarastointijärjestelmän juomavalmistaja Finn Springin Toholammin-tehtaalle. Järjestelmä otettiin käyttöön huhtikuussa 2019 ja sen avulla kesän aikana keräämällä lämmöllä saatiin lämmitettyä toimistotilat koko kuluneen talven ajan. 

Teknologiainvestoinnit voivat vähentää liiketoiminnan strategiariskejä – uusi menetelmä tukee päätöksentekoa

Yrityksen investoinnit teknologiaan ovat erittäin tärkeitä menestykselle ja kilpailuedun löytämiselle, mutta ylimitoitetut investoinnit voivat sisältää riskin. Sara Tilabi on kehittänyt tuotantotalouden väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän teknologia- ja osaamisinvestointeihin liittyvän päätöksentekoprosessin tueksi.

Sähköt saatu kaikille - verkon vaurioita tarkastetaan helikopterilennoilla

Uuno-myrskyn tekemien tuhojen korjaustyöt Kajaven sähköverkkoon on saatu päätökseen. Korjaustöihin osallistui 30:n henkilön ryhmä seitsemän metsäkoneen voimin. Pahimmat vauriot sähköverkkoihin tulivat Kajaanissa ja Sotkamossa välillä Korvanniemi-Kuluntalahti.

Signify tuo markkinoille uusia desinfioivia valaisimia

UV-teknologiaan perustuvaan valaistukseen erikoistunut Signify kertoi kasvattavansa UV-C-valaistuksen tuotantokapasiteettiaan ja laajentavansa UV-C-tuotevalikoimaansa maailman kasvaneen desinfiointitarpeen vuoksi.

Asfalttikoneista saatava data parantaa päällysteen laatua, vähentää päästöjä

Asfalttikoneiden anturien tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa päällysteen laatuun ja kestävyyteen.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.