Le­gio­nel­la­ris­ki piilee jääh­dy­tys­tor­neis­sa myös Suomessa

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi. Suomessa ei ole havaittu jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta riski piilee myös sinivalkoisella maaperällä seisovissa torneissa. Näin näkee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jaana Kusnetsov, Kaleva.fi raportoi.

blue-bubble-crystal-clear-132477

Belgian Gentissä epäillään parhaillaan, että kymmeniä ihmisiä sairastuttanut ja kahden ihmisen kuolemaan johtanut legionellaepidemia on lähtenyt Stora Enson Langerbruggen paperitehtaasta. Tehtaalla on aloitettu tutkimukset sekä jäähdytystornin desinfiointi.

Suomessa ei ole ollut jäähdytystorneista lähteneitä legionellaepidemioita, mutta tutkimuksen 90 tornista puolet osoittautui bakteeripesäkkeeksi.

Legionellabakteerit voivat lisääntyä useiden teknisten järjestelmien vesissä ilmastoinnista porealtaisiin, mutta leviämisen ja sairauksien aiheuttamisen kannalta pahimpia ovat veden jäähdyttämiseen käytettävät jäähdytystornit, joissa vesimassan läpi puhalletaan ilmaa. Bakteerit voivat levitä ympäristöön vedestä muodostuvien aerosolipisaroiden mukana.

– Ne ovat tosi tehokkaita (jäähdytyksessä), mutta seurauksena on, että jos vesi on alun perin likaista tai torni on päässyt likaantumaan, niin sieltä voi lähteä hirveä määrä legionelloja ilmaan aerosolin mukana. Suurimmat legionellatautiepidemiat ovat nimenomaan jäähdytystornien aiheuttamia, Kusnetsov kertoo Kaleva.fi sivustolla.

Suomessa epidemioita ei ole ollut ja vain kerran (vuonna 2006) on epäilty, että yhden työntekijän sairastuminen johtui jäähdytystornista lähteneestä legionellabakteerista.

Riskistä kielii kuitenkin Kusnetsovin väitöskirjatutkimus, joka kävi läpi 90 jäähdytystornia. Niistä puolessa oli legionellabakteeria. Jäähdytystorneja on käytössä satamäärin ja teollisten tuotantolaitosten lisäksi niitä on muuallakin.

– Jäähdytystorneja voi olla vaikka kauppakeskuksissakin, Kusnetsov kuvaa.

Torneille ei ole rekisteröintipakkoa eivätkä ne ole varsinaisen terveysvalvonnan piirissä, vaan niistä huolehtimista pyritään ohjaamaan suosituksilla.

– Kun on olemassa vain suosituksia, niin se on tavallaan jokaisen torninomistajan vastuulla huolehtia.

Kusnetsovin mukaan osa tutkituttaa vesinäytteitä vapaaehtoisesti, mutta eivät kaikki. Vesiään legionellan varalta tutkituttavien määrää hän ei osaa äkkiseltään arvioida.

– Meillä on eurooppalainen legionellaohjeisto ja siinä suositellaan, että tilanne tarkistettaisiin neljä kertaa vuodessa. Osa pitää jatkuvassa seurannassa ja lähettää meille näytteitä, mutta todellakaan kaikki eivät lähetä näytteitä mihinkään. Osa ei ehkä ole tietoisia riskeistä.

Vesinäytteistä on löytynyt legionellaa, minkä myötä THL on antanut suosituksia tehokkaampaan puhdistukseen. Niin suuria legionellapitoisuuksia ei ole tullut vastaan, että jäähdytystorneja olisi pitänyt laittaa kiinni.

– Meillä ei ole ollut niitä tapauksia, mutta paljon puhdistamista löytyy kyllä. Ei voi sanoa, että Suomessa olisi kaikki turvallisia.

Kusnetsovin mukaan jäähdytystorneista on kertynyt sen verran kokemusta, että käytännössä kaikki pitäisi puhdistaa säännöllisesti biosideillä eli aineilla, joilla torjutaan vahingollisia eliöitä.

– Koska ne (jäähdytystornit) ovat juuri sen tyyppiä vesijärjestelmiä, että legionella viihtyy niissä. Kun se on kerran sinne päässyt, niin sitä pitäisi sitten seurata ja ottaa myös torjuntaohjelmaan.

Kusnetsovin mielestä jokaisen kannattaisi selvittää jäähdytysjärjestelmän tilanne, jotta ei tule yllätyksiä. Järjestelmään pesiytynyt legionella on todella tiukassa, sillä se viihtyy lämpöä, kosteutta ja ilmaa tarjoavissa olosuhteissa.

– Siitä on tosi vaikea päästä kokonaan eroon. Jos haluaa käyttää jäähdytystornia edelleen, niin se vaatii sitten säännöllistä kemikaalien käyttöä.

Riskistä huolimatta Kusnetsov on sitä mieltä, että kansalaisen ei kannata pelätä jäähdytystornien legionelloja.

– Se on kuitenkin hyvin harvinaista, että näistä systeemeistä tulee tauteja.

Vuosittain parikymmentä tartuntaa

Legionellabakteerin aiheuttama kuumetauti (legioonalaistauti eli legionelloosi) on Suomessa harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu. Vuosittain todetaan parikymmentä tartuntaa, joista puolet on saatu ulkomaanmatkalta. Suurin osa tartunnoista saadaan erilaisista vesijärjestelmistä, kuten porealtaista ja jäähdytyslaitteista.

Stora Enson Paper-divisioonan viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen ja Veitsiluodon tehtaan johtaja Juha Mäkimattila eivät avaa tarkemmin yhtiön toimintaprosesseja, mutta molemmat vakuuttavat, että yhtiön laitokset noudattavat viranomaisten säännöksiä, määräyksiä sekä asianmukaisia suosituksia.

– Sehän on hyvin tunnettu ongelma. Sitä bakteeria on yleisesti luonnossa, viemäreissä ja eri toimijoiden seisovissa vesissä. Näistä on olemassa suositukset ja niitä seurataan. Meillä on tehty kartoitukset ja meillä on mallit, miten niillä alueilla, missä tämmöinen riski on korkeampi, toimitaan. Siinä mielessä tuttu asia ja siihen on varauduttu, Mäkimattila kommentoi.

Keskeneräiseen tutkimukseen vedoten Nyyssönen ei spekuloi Belgian-tapausta eikä sitä, onko legionellaepidemian leviäminen, Kaleva.fi kirjoittaa.

Uusimmat artikkelit

25.6.2019 | Alan Uutiset

”Sellumarkkinoilla normaali korjausliike” – hinta edelleen hyvällä tasolla, sanoo Metsä Groupin Hämälä

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ei kanna suurta huolta sellun hinnan viimeaikaisesta laskusuunnasta, sillä historiallisesti tarkasteltuna hintataso on edelleen ”hyvä”. Nykyinen hintataso ei myöskään vaikuta yhtiön arvioihin uuden Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan kannattavuudesta. Varsinainen investointipäätös laitoksesta tehdään kesällä 2020.

Ford hyödyntää tuotannossaan yli miljardi kertakäyttömuovipulloa vuodessa

Autonvalmistaja Ford on löytänyt nerokkaan tavan käyttää uudelleen miljoonia muovipulloja. Jokaisessa yhtiön valmistaman Ford EcoSportin mattojen valmistukseen on käytetty 470 kertakäyttöistä muovista juomapulloa.

19.6.2019 | Tutkimus ja koulutus

Kumppaniverkostoista aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

llmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Lämpöpumppujen myynti Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. 

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.