https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Lidlin kierrätysaste sai kansainvälisen tunnustuksen

Lidlin kaikki jakelukeskukset Suomessa saavuttivat kansainvälinen turvallisuusalan organisaatio UL:n kierrätysastearvioinnissa Zero Waste to Landfill Platinum -tason. Jakelukeskusten kierrätysaste on 100 prosenttia.

lidl

Kansainvälisen turvallisuusalan organisaation UL:n (Underwriters Laboratories) tekemissä kierrätysastevarmennuksissa kaikki Lidlin jakelukeskukset Suomessa saavuttivat 100 prosentin kierrätysasteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki jakelukeskuksista syntyvät jakeet kierrätetään tai käytetään uudelleen.

- Korkea kierrätysprosentti ja jätteiden hyödyntäminen on meille suuri ylpeyden aihe. Näemme pitkälle kehitetyn kierrätyksen hyvänä liiketoimintana. Platinum-tason saavuttaminen ei ole meille siis yllätys, mutta on hienoa saada ulkopuolisen vahvistus aiheesta, iloitsee Lidlin kierrätyslogistiikasta vastaava projektipäällikkö Anna Liitiäinen kertoo lehdistötiedotteessa.

Lidlin myymälöissä lajitellaan 14 eri jaetta, jotka valmistellaan jakelukeskuksissa jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä varten. Jakelukeskuksissa kierrätetään yli 20 jaetta, joihin esimerkiksi sisältyy viisi erilaista muovijaetta.

Lidlin jakelukeskuksille paras mahdollinen tulos

UL on kansainvälinen turvallisuusalan organisaatio. Yhtiöllä on toimipisteitä yli 64 maassa ja kokemusta arvioinneista ja auditoinneista yli 125 vuoden ajalta.

Lidlin Järvenpäässä, Janakkalassa ja Laukaassa sijaitseville jakelukeskuksille tehtiin Environmental Claim Validation -varmennus, jossa UL varmisti standardinsa mukaisesti jakelukeskusten kierrätysasteet. Varmennuksessa selvitetään uudelleenkäytön määrä, kierrätettävien materiaalien osuus koko jaemäärästä sekä energiajakeen osuus.

Lidlin kaikki kolme jakelukeskusta Suomessa saavuttivat arvioinnissa Zero Waste to Landfill Platinum -tason eli korkeimman asteen.

- Platinum-tasoon yltäminen vaatii mittavaa sitoutumista ja osoittaa Lidlin omistautumisen vastuullisuuteen ja jätteiden vähentämiseen. Tämä virstanpylväs asettaa riman muille toimijoille alalla, sanoo UL:n ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Giuseppe Barisan.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.