Mainettaan vihreämpi lentoteollisuus

Lentomatkailijoita syyllistetään suuresta hiilijalanjäljestä. Maailmanlaajuisesti lentoteollisuus tuottaa kuitenkin vain kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, kertoo ATAG (Air Transport Action Group). Lentomatkailun osuus kaikkien liikennemuotojen hiilidioksidipäästöistä on 12 prosenttia, kun suurin päästelijä on maantieliikenne 74 prosentin osuudellaan.

neste_AA

Ilmailuteollisuudella on kovat päästötavoitteet: vuoteen 2050 mennessä päästöjen tulee olla puolet siitä, mitä ne olivat vuonna 2005. Tavoite on haastava, sillä EU:n ilmailuturvallisuudesta vastaava viranomainen EASA ennustaa lentoliikenteen kasvavan pelkästään Euroopassa 42 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2040. Jos mitään ei tehdä, hiilidioksidipäästöt nousevat 21 prosenttia samalla ajanjaksolla.

Tavoitteisiin ei päästä pelkästään lentokoneita keventämällä, moottoreiden polttoainetehokkuutta.

Sähkö muuttaa alaa

- Elämme ilmailussa mielenkiintoisinta aikaa sataan vuoteen, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama kertoo Ilmailu-lehden haastattelussa.

Suomeen hankittu slovenialaisen Pipistrelin valmistama sähkökone Alpha Electro -ylätaso teki ensilentonsa Helsingissä heinäkuussa 2018. Koneen omistaa Helsingin sähkölentokoneyhdistys. Tällä hetkellä sähkökoneella tehdään vielä koelentoja. Vasama arvioi, että lentolupakoulutus sillä voidaan aloittaa vuonna 2021.

Alpha Electro ei vielä sovi matkalentokoneeksi, mutta viiden vuoden sisällä näin saattaa käydä. Kaikki riippuu akkujen kehityksestä. Vasama uskoo, että viiden vuoden päästä tarjontaa on jo enemmän.

Puhtaiden sähkökoneiden lisäksi on tulossa hybridikoneita. Sarjavalmistusta kaavailee jo muun muassa amerikkalainen Volta Volaré.

Sähkölentämisen hyödyt

Sähkölentämisessä ei synny pienhiukkaspäästöjä. Nousut ja laskut hiljenevät sekä turvallisuus paranee. Eikä infraakaan tarvita niin paljon kuin maa- ja raideliikenteessä. Lentäminen on myös yhteiskunnallisesti edullista: sitä ei juuri subventoida.

Vasama arvioi, että 2020-luvulla sähköllä lentäminen yleistyy. Sähköisestä lentämisestä tulee ekologisinta. Sähkökone käyttää 15 kilowattia 100 kilometrillä, mikä on pienen sähköauton luokkaa.

Myös dronet ja VTOL-lentolaitteet, jotka voivat nousta ja laskea pystysuoraan, tulevat muuttamaan ilmailualaa. Uber testaa lentouberjärjestelmää vuonna 2020, ja vuonna 2023 kaupallisen palvelun pitäisi alkaa suurissa kaupungeissa, kuten Los Angelesissa.

- Lentoja tehdään asemalta toiselle. Asemia voi olla lentokentillä ja kauppakeskuksissa. 30 kilometrin matkan kulkee tällä teknologialla 15 minuutissa. Suurissa kaupungeissa matkaan menee autolla ruuhkasta riippuen tunnista kahteen tuntiin. Vartin lennon sähköt voi ladata viidessä minuutissa eli samassa ajassa kuin matkustajat vaihdetaan. Tämä on mahdollista jo nykyakkuteknologialla, Vasama sanoo artikkelin haastattelussa.

Isot dronet ovat tulossa myös Suomen taivaalle. Ensi kesänä kuljetetaan paketteja Helsingistä Tallinnaan, ja kokeillaan drone-taksikuljetuksia Helsinki-Vantaan lentokentältä Helsingin keskustaan. Hanke on Suomen ja Viron yhteinen.

Biokerosiinia isoissa koneissa

Toistaiseksi biopolttoainetta ei ole saatavana mäntämoottorilentokoneisiin, eikä biokerosiinin käyttö ole vielä kovin yleistä isoissa lentokoneissakaan. Koneet eivät lennä puhtaalla uusiutuvalla lentopolttoaineella, sillä korkein sallittu sekoitussuhde on 50-50.

- Mitä korkeampi sekoitussuhde, sitä enemmän päästöt vähenevät, Neste Aviation Solutionsin kehityspäällikkö Virpi Kröger arvioi.

Neste arvioi, että uusiutuva lentopolttoaine tuottaisi jopa 80 prosenttia pienemmän päästön tuotteen koko elinkaaren aikana, jos sitä voitaisiin käyttää sata prosenttia. Suurin este biokerosiinin suuremmille käyttöasteille on sen korkea hinta. Tällä hetkellä hinta on noin 3–5-kertainen fossiiliseen kerosiiniin verrattuna.

- Polttoainekustannukset ovat lentoyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä, eivätkä ne ole halukkaita ottamaan lisäkustannusta yksin maksettavaksi, Kröger kertoo.

Neste uskoo, että tulevaisuudessa uusiutuvaa lentopolttoainetta käytetään eniten niin sanottuina matalina sekoituksina, kuten 5–10 prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta fossiilisen kerosiinin joukossa.

Ensimmäisen uusiutuvan lentopolttoaine-erän Neste tuotti jo vuonna 2011.

Yhtiö käyttää uusiutuvan lentopolttoaineen valmistamiseen erilaisia uusiutuvia jätteitä ja tähteitä, kuten käytettyä paistinöljyä ja eläinrasvajätettä. 

https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/

Uusimmat artikkelit

20.3.2019 | Alan Uutiset

Tekoäly uudistaa teollisuuden palveluita, kunnossapitoa ja työturvallisuutta

Uusi Teollisuus ja Advanced Engineering -tapahtumat alkavat tänään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa ja ovat avoinna kävijöille keskiviikosta torstaihin 20.−21.3.2019.

Mittava hyökkäys norjalaiseen alumiiniyhtiöön, siirtyy manuaalisiin operaatioihin

Yksi maailman suurimmista alumiinin valmistajista, norjalaisyhtiö Norsk Hydro ASA on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa maanantaina alkaneiden kyberhyökkäysten vuoksi.

15.3.2019 | Kumppaniartikkeli

Konecranesin asiakasportaali on kunnossapitopalvelun tiedonlähde

Konecranes tuo teollisen internetin edut asiakkaiden ulottuville yourKONECRANES-asiakasportaalin kautta. Asiakasportaali yhdistää laitteiden reaaliaikaisen käyttö- ja kuntotiedon järjestelmällisen kunnossapidon tuottamaan tietoon. Portaalin uusimpana ominaisuutena on online-raportointinäkymä, jonka kautta asiakkaat saavat reaaliajassa tiedot valmistuneesta huollosta digitaalisessa muodossa.

Tamspark tuo esiin additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuja Tampereen Advanced Engineering -messuilla

Automaatiosta ja additiivisen valmistuksen hybridiratkaisuista tulee tärkeitä kilpailukeinoja yrityksille, jotka haluavat nostaa tuotantonsa seuraavalle tasolle. Suomalainen 3D-tulostuskoneiden maahantuoja ja toimittaja Tamspark esittelee näitä mahdollisuuksia Tampereella 20.–21.3.2019 järjestettävillä Advanced Engineering -messuilla.

LST Etävalvonta auttaa vähentämään tuotannon hallitsemattomia käyttökatkoja

LST Teollisuuspalvelu esittelee Uusi Teollisuus -messuilla langattoman kunnonvalvontapalvelun LST Etävalvonta -palvelun, joka on tärkeä osa teollisuuden riskienhallintaa.

Finavia kasvattaa aurinkovoiman tuotantoa tuntuvasti

Helsinki-Vantaan terminaalin katolle asennetaan parhaillaan uusia aurinkopaneeleja. Ne kuuluvat Finavian aurinkovoimalaan, jonka ensimmäinen osa otettiin käyttöön vajaat kaksi vuotta sitten. Paneeleja tulee lisää myös ensi vuonna avattavan parkkitalon julkisivuun.

12.3.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konecranes perustaa datalaboratorion Ranskaan

Konecranes ilmoitti perustavansa datalaboratorion Ranskaan Lyonin kaupunkiin. Taustalla on pyrkimys lisätä tuotteiden, palveluiden ja toimintojen digitaalisuutta teollisen internetin hyötyjen valjastamiseksi. Konecranesilla on etävalvonnassa 20 000 laitetta maailmanlaajuisesti ja digitaaliset elinkaarenaikaiset tiedot yli 600 0000 laitteesta. Yhtiöllä onkin vahva usko siihen, että datan hyödyntämiseen perustuva arvonluonti tulee mullistamaan materiaalinkäsittelyteollisuuden.