Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää. Kuva: Helena Lylyharju

Suomen Varustamot ottivat perjantaina kantaa Ruotsin television alkuviikosta uutisoimaan SMHI:n uuteen raporttiin. Aiheeseen tarttui myös Helsingin Sanomat.

- Raportin mukaan Ruotsin kotimaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kaksi kertaa niin suuret kuin aiemmin oli laskettu. Tämä tarkoittaisi Ruotsin Ilmatieteenlaitoksen (SMHI) mukaan, että kotimaan merenkulun päästöt olisivat suuremmat, kuin kotimaan lentoliikenteen vastaavat. Ruotsin kotimaanliikenteen päästöjen virallinen tilastonpitäjä Naturvårdsverket kuitenkin alleviivaa, että kyseiset tilastot sisältävät suuria epävarmuustekijöitä erilaisista mallinnuksista ja raportointimenetelmistä johtuen.

-  Helsingin Sanomien artikkelissa  oli puolestaan virheellisesti todettu, että laivaliikenteen yksi suuri ongelma päästöjen vähentämisessä on maailmanlaajuisten teknologisten standardien ja selkeiden päästösopimusten puuttuminen ja että merenkulkuala on sopinut ainoastaan yhdestä tavoitteesta. Nämä väitteet eivät pidä paikkansa.”

Varustamoiden tiedotteessa todetaan, että merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on jo vuosia ollut merenkulun päästöjen vähentäminen ja alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

- Suomalainen varustamoelinkeino on ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Nesteytetty maakaasu (LNG), tuuli, sähkö ja jätteestä valmistettavat biopolttoaineet ovat jo käytössä, eivät pelkästään suunnitelmissa. Suomen meriklusterilla on paljon annettavaa päästöjen vähentämisessä globaalisti. Suomalaisilla innovaatioilla on mahdollisuus olla merkittävässä roolissa maailmanlaajuisissa päästötalkoissa. 

Globaalit tavoitteet ja tiedonkeruu ovat jo käytössä

YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

- IMO päätti myös, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Nämä tulokset ovat julkisia heinäkuun alusta lähtien.

Globaali päästömittausvelvoite tuli voimaan vuoden alussa. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää.

- Pohjois-Euroopan alueella merenkulun rikkipäästöt ovat vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan. IMO päätti vuonna 2008 Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin 0,1 prosentin rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen. Jo vuonna 2010 voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi säänteli 0,1 prosentin rikkirajan satamassa oloaikana. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.

Ympäristöystävällisin rahdin kuljetusmuoto

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse ja noin 2,6 prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu merenkulusta.

- Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde IMO GHG second study). Tieliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on Euroopassa yli 70 prosenttia ja se vastaa suurimmasta osasta ilmansaasteita. Noin 90% prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa syntyy tieliikenteestä.

Matkustaja-alusten hiilidioksidipäästöjen jalanjälkilaskelmat ovat koottuna alla olevassa taulukossa.

Taulukossa on kuvattu tällä hetkellä Suomen lipun alla liikennöivien matkustaja-alusten reittikohtainen hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki on laskettu kyseisellä reitillä liikennöivien matkustaja-alusten sertifioitujen lukujen perusteella. Vertailun helpottamiseksi muihin liikennemuotoihin, luvut ovat tässä laskettu kilometri muotoon (g/ton-km). Hiilijalanjäljen laskemiseksi kulkuneuvoissa, joissa kuljetetaan sekä lastia että matkustajia, EU:ssa (regulation 2015/757) on kaksi eri menetelmää a) massan mukaan tai b) pinta-alan mukaan. (Standardi EN 1625825).

Kun kyseessä on laivaliikenne tai lentoliikenne niin EU kuitenkin suosittelee, että allokaationa lastin ja tavaran välillä tehdään painon mukaan. Tämä tarkoittaa aluksessa, jonka matkustajatodistus on 2500 matkustajalle ja lastinottokyky 6000 tonnia että 4,2 prosenttia CO2 päästöistä allokoidaan matkustajille ja 95,8 prosenttia CO2 päästöistä lastille.

Teksti: Vaula Aunola/Navigator-magazine