https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Metsä Boardin tavoitteena fossiilittomat tehtaat 2030 mennessä

Metsä Groupin tavoitteena on saavuttaa fossiilittomat tehtaat 2030 mennessä. Tavoite sisältää sekä oman energian tuotannon päästöt että ostoenergian päästöt. Tällä hetkellä 82  prosenttia Metsä Boardin tehtaiden käyttämästä energiasta on fossiilitonta.

metsa

Metsä Board myös tähtää 30 prosentin vähennykseen prosessiveden käytössä tuotetonnia kohden ja vähintään 10 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasoihin verrattuna. Näillä on myös merkittävä vaikutus tehtaiden fossiilittomuuden saavuttamisessa.

- Uudet tavoitteet ovat osoitus sitoutumisestamme ilmastonmuutoksen torjumiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä luonnollisesti vaatii investointeja. Vastikään julkistettu suunnitelma Metsä Board Husumin sellutehtaan uudistamisesta olisi merkittävä askel matkallamme kohti sataprosenttisesti fossiilitonta tuotantoa” sanoo Mika Joukio, Metsä Boardin toimitusjohtaja.

Pääraaka-aine Metsä Boardin kartongin valmistuksessa on uusiutuva ja sataprosenttisesti jäljitettävissä oleva puu, joka on peräisin kestävästi hoidetuista pohjoiseurooppalaisista metsistä. Yksi Metsä Boardin tavoitteista on myös se, että vähintään 90 prosenttia tuotteisiin käytetystä puuraaka-aineesta tulisi sertifioiduista metsistä 2030 mennessä. Vuonna 2018 sertifioidun puun osuus oli 79 prosenttia käytetystä puuraaka-aineesta.

Metsä Board on osa Metsä Groupia, joka on merkittävä hiilinielu eli sen toiminnassa hiiltä sitoutuu selvästi enemmän kuin sen päästöt ovat. Metsä Boardin kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat Metsä Groupin strategisiin 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Metsä Boardin kestävästä kehityksestä ja kaikista 2030 tavoitteista on luettavissa yhtiön verkkosivuilta  https://www.metsaboard.com/Sustainability/Pages/Sustainability-targets.aspx

Uusimmat artikkelit

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.