Lähde: Metsäteollisuus ry

Hajuttomia, mutta ympäristöä happamoittavia ja kasveja vaurioittavia typenoksideja syntyy palamisessa. Imatran tehtailla niitä tuottavat etenkin soodakattilat. Alan yrityksille päästöjen hallinta tulee vaatimaan uutta laitetekniikkaa ja ajotavan muutoksia.

- Suomessa typenoksidit eivät ole olleet iso juttu, kuten Ruotsissa ja Saksassa, mutta nyt asiaa tarkastellaan uudelleen, yritysvastuupäällikkö Juha Oksanen Stora Ensolta sanoo.

Ykkösasiana Imatran storaensolaiset ympäristöasiantuntijat pitävät kuitenkin edelleen hajupäästöjen vähentämistä. Haiseville rikkiyhdisteille ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa tiukempia päästörajoja.

Naapureilta ja talon omalta väeltä tulee Imatran seudulta vuosittain parikymmentä yhteydenottoa Stora Ensoon liittyvistä ympäristöhuolista. Palautteista puolet koskee tehtaan hajuja.

- Palaute on meille tärkeää, koska voimme kertoa ihmisille, mistä on kyse ja puuttua asioihin nopeasti, sanoo Imatran tehtaiden ympäristöpäällikkö Teemu Klemetti verkkolehden artikkelissa.

Uuden ympäristönsuojelulain mukaan päästöraja-arvojen sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT). Vaatimuksen noudattamiseksi suurten polttolaitosten lupamääräysten on perustuttava vuoden 2019 alusta niin sanottujen BREF-asiakirjojen (BAT Reference Document) päätelmiin.

BREF-asiakirjojen tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa. Teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin myötä BREFien merkitys teollisuuden ympäristölupaharkinnassa korostuu, kun vielä nykyisellään lupaehtorahat määritellään pitkälti tehdaskohtaisesti ja vaihtelevat näin ollen hyvin paljon.

Lisätietoja: http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/pp.html