”Muovin poltto on luonnonvarojen tuhlausta”, sanoo kiertotalouden asiantuntija

Jätteenpoltto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina rajusti, ja jätettä poltetaan satoja tonneja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetta enemmän. Kierrätystavoitteet sen sijaan eivät täyty, ja jätteenpoltto on syönyt kierrätykseen päätyviä raaka-aineita.

kierrätys

Jätehierarkia eli etusijajärjestys määrää, että jätteen syntymistä pitäisi pyrkiä välttämään ja jos jätettä syntyy, tulisi se pyrkiä käyttämään uudelleen. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollinen ratkaisu, tulee jäte ensisijaisesti kierrättää ja vasta toissijaisesti hyödyntää energiana. Kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto ja jäte tulisi viedä sinne vasta, kun sen hyödyntäminen ei tuota taloudellisia säästöjä tai ole teknisesti mahdollista.

– Etusijajärjestyksen suhteen meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, kertoo kiertotalouteen erikoistuneen Remeon kehityspäällikkö Eeva Perälä.

– Jätelaki ohjaa kohti parempaa lajittelua, mutta sekajätteen polttamiseen liittyy vielä paljon ongelmia. Polttamisen yleistyminen on vähentänyt kierrättämistä, vaikka lähtökohtaisesti jätteistä pitää pyrkiä ottamaan talteen mahdollisimman paljon arvokkaita raaka-aineita, jotta pystymme säästämään luonnonvaroja, Perälä toteaa.

Muovin poltto ei ole kestävä ratkaisu

Erityisen huolissaan Perälä on muovin poltosta.

– Me tarjoamme asiakkaillemme kirkkaan kalvomuovin erilliskeräystä. Muovia varten on saatavilla tuottajayhteisö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n muovinkeräyspisteitä, mutta ne saattavat olla kilometrien päässä asunnosta. Yksittäisen kuluttajan on siis usein kipitettävä melkoinen matka lajitellakseen muovinsa oikein.  Moni ajattelee, ettei muovin päätyminen poltettavaksi ole niin iso ongelma, sillä muovi palaa hyvin ja siitä saa melko hyvin energiaa. Tämä on kuitenkin täysin väärä lähtökohta: muovi on öljypohjaista, ja polttamalla muovia kajoamme luonnonvaroihin ja hukkaamme neitseellistä raaka-aineitta. Meidän tulisi pyrkiä uudelleenkäyttämään niin paljon muovia kuin mahdollista, jotta jätelain etusijajärjestys toteutuisi.

Perälä kertoo, että muovin kierrätyksen yleistyminen on mahdollista, jos ihmiset niin itse vaativat. Taloyhtiöihin on mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla järjestää pientä maksua vastaan muovinkeräys metallin, lasin, pahvin ja biojätteen viereen.

– Tämä ei ole vielä kovin yleistä ja edellyttää, että taloyhtiön asukkaat ovat melko valveutuneita. Muovinkeräyspiste ei kuitenkaan ole mikään mahdoton asia hankkia, ja esimerkiksi omassa taloyhtiössäni on sellainen, Perälä toteaa.

Kiertotalous tukee talouden elpymistä

Kiertotaloudella on positiivisia vaikutuksia sekä luontoon että talouteen.

– Kiertotaloudessa yhden roska on toisen aarre eri toimijoiden välillä, Perälä kuvaa.

– Mitä enemmän saamme raaka-aineita kiertoon, sitä vähemmän meidän täytyy kajota luonnonvaroihin. Kiertotaloudessa raaka-aineita kierrätetään eri toimijoiden välillä, ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee, kun toimijat voivat hyötyä toistensa raaka-aineista.

Kiertotalouden omaksuminen luo työpaikkoja ja parantaa taloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysmittainen omaksuminen loisi parhaimmillaan 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotaloudella on mahdollisuus nostaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.

– Kiertotalous on ystävällisin ratkaisu sekä luonnolle että yritysten ja yhteiskunnan lompakolle, Perälä summaa.

Uusimmat artikkelit

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.

HYBRIT-laitos tahkoaa terästä ilman fossiilisia polttoaineita

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sai lapionpistollaan kunnian avata fossiilittomasti terästä tuottavan HYBRIT -laitoksen pilottivaiheen rakentamisen tänään Luulajassa.

20.6.2018 | Alan Uutiset

Energiavirasto: Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä

Uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutetaan syksyllä 2018. Energiavirasto järjestää marras-joulukuussa tarjouskilpailun, jonka perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen