Kuva: Emmet/Pexels

Yhden farkkuparin tuotannossa syntyy noin 25 kiloa jätettä ja yhden älypuhelimen valmistuksessa jopa 86 kiloa jätettä, paljastaa Ruotsin jätelaitosyhdistyksen Avfall Sverigen julkaisema selvitys. Jätteen laatu vaihtelee tuotteittain. Puhelimen tuotannossa suurin osa jätteestä on mineraalien louhinnassa ja rikastamisessa syntyvää kaivosjätettä, tekstiilien tuotannossa puolestaan syntyy paljon kemikaalipitoisia jätevesiä. 

– Kuluttajan näkemä tuotepakkaus tai käytön jälkeen pois heitettävä tuote on siis vain jäävuoren huippu jätemääristä, joita kulutuksemme seurauksena syntyy, johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta toteaa. 

Suomen jätetilastot paljastavat saman. Teollisuuden tuotantoprosessissa syntyvän jätteen osuus on noin 27 prosenttia Suomen kokonaisjätemäärästä, kun kotitalousjätteen osuus on vain 10,8 prosenttia.

Tuotteiden käyttöiän pidentämisellä merkittävä vaikutus jätejalanjälkeen

Kuluttajille helpoin keino vähentää kulutuksesta aiheutuvaa jätekuormaa on yksinkertaisesti kuluttaa vähemmän. Se käy elintasosta tinkimättä tuotteiden käyttöikää pidentämällä. Kännykän tai vaatteen käyttöiän tuplaamalla voi vähentää omaa jätejalanjälkeään puolet pienemmäksi.

Kierrätysaktiivisuus on Suomessa viime vuosina lisääntynyt, ja käytetyn tavaran markkina on jo merkittävä osa kuluttajamarkkinaa. Vuonna 2014 Sitra on arvioinut "second hand -markkinan" kooksi 340 milj. euroa ja potentiaaliksi jopa miljardi euroa.

– Pelkästään Tori.fi -palvelun kautta suomalaiset ovat tämän vuoden lokakuuhun mennessä tienanneet huonekaluja kierrättämällä yli 38 miljoonaa euroa, vaatteiden kierrätyksellä 7,2 miljoonaa ja käytettyä elektroniikkaa myymällä 10,7 miljoonaa euroa, markkinointipäällikkö Laura Kuusela Torista kertoo. 

Käyttöiän pidentämisen lisäksi myös tavaroiden käyttöasteessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi autot seisovat tällä hetkellä 95 prosenttia ajasta käyttämättöminä. Vaatteiden, harrastevälineiden, autojen, veneiden ja tilojen lainaamiseen löytyy jo omat palvelunsa. Kuluttajatuotteiden vuokraus ja tarjoaminen palveluna tarjoaa myös yrityksille kiinnostavan liiketoimintamallin, jolla päästään kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi kotimainen Reima on lähtenyt kokeilemaan kestävyydestään tunnettujen lastenvaatteidensa tarjoamista palveluna kuluttajille.

Yrityksillä keinovalikoima jätteiden vähentämiseen

Yritykset voivat vähentää tuotantovaiheen jätemääriä parantamalla prosessien ja tuotteiden materiaalitehokkuutta, hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja ja teollisia sivuvirtoja, lajittelemalla jätteet sekä uudistamalla liiketoimintamallejaan tuotteiden myynnistä niiden huolto-, korjaus-, vuokraus- tai jakamispalveluihin. 

Teollisuuden sivuvirtojen eli erilaisten ylijäämä- tai sivutuotteena syntyvien materiaalien hyötykäytön tehostamiseksi Motiva on avannut Materiaalitori.fi -palvelun. Materiaalitorin kautta yritys ilmoittaa syntyvästä hyödyntämiskelpoisesta jäte- tai sivuvirtaerästä ja voi etsiä sille käyttäjiä tai etsiä itselleen hyödyntämiskelpoista jätettä.

Materiaalikatselmuksilla tunnistetaan yrityksissä materiaalienkäytön tehostamiskohteet eli minimoidaan hukka. Materiaalitehokkuuden sitoumus on puolestaan vapaaehtoinen toimintamalli, jossa yritykset sopivat valtionhallinnon kanssa materiaalitehokkuuden tavoitetasosta. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi yritykset saavat valita itse. Elintarvikeala teki Suomessa ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen, ja asetti tavoitteet ruokahävikin vähentämiselle ja kierrätysasteen nostamiselle. 

Tapahtumakalenteri kokoaa viikon menovinkit

Euroopan jätteen vähentämisen viikolla erilaiset toimijat järjestävät tempauksia, kuten tavaroidenvaihtotoreja, hävikkiruoan jakoa, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia ja tarjoavat vinkkejä jätteiden vähentämiseen, kierrättämiseen tai jopa kokonaan jätteettömään elämäntapaan. Viikon tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.jätteetönviikko.fi  

Viikko näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Euroopan jätteen vähentämisen viikon viestintää Suomessa koordinoi Motiva yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen Kiertovoima ry KIVOn, Marttaliiton, Zero Waste Finland ry:n, Tori.fi:n, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa.