Nanohiukkasia voi torjua teollisuudessa
Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos selvittivät Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa työntekijöiden altistumistasoja nanohiukkasille eri toimialoilla. Tutkitut toimialat edustivat konepaja-, elintarvike-, ja kalusteteollisuutta sekä palvelualaa. Nanohiukkasia vapautui kaikista tutkituista prosesseista.
Eniten nanohiukkasia vapautui konepajateollisuudessa hitsauksen ja metallin työstön aikana. Näistä prosesseista vapautuvat nanohiukkaset sisältävät tyypillisesti terveydelle haitallisia aineita, ja altistuminen tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman alhaisena.
– Myös leipomossa mitattiin melko korkeita nanohiukkaspitoisuuksia, kertoo tutkija Mirella Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Leipomoissa allergeenejä sisältävä karkeampi jauhopöly on kuitenkin nanohiukkasia merkittävämpi työntekijöiden terveyteen vaikuttava altiste.
Muita työvaiheita, joiden aikana havaittiin taustaan nähden kohonneita nanohiukkaspitoisuuksia, olivat esimerkiksi hiusten käsittely muotoilutuotteilla ja väriaineilla parturikampaamossa, ja hiontatyöt kalusteteollisuudessa. Näillä toimialoilla havaitut nanohiukkaspitoisuudet eivät kuitenkaan nykytietämyksen valossa aiheuta huolta työntekijöiden terveydelle, kunhan riittävästä ilmanvaihdosta tiloissa huolehditaan.
Uusi menetelmä hengitysvyöhykemittauksiin
Hankkeessa kehitettiin myös nanohiukkasten mittaustekniikkaa suunnittelemalla ja valmistamalla esierotin, jonka avulla määritettiin nanohiukkasten massapitoisuus hengitysvyöhykkeellä asentamalla se tavanomaisen hengittyvän pölyn keräimen eteen. Lisäksi hengitysvyöhykkeeltä mitattiin hiukkasten lukumäärä- ja pinta-alapitoisuuksia kaupallisilla nanohiukkasmonitoreilla.
– Hengitysvyöhykemittaukset ovat tärkeässä roolissa tehtäessä altistumisen arviointia työpaikoilla ja hankkeessa saatiin arvokasta kokemusta nanohiukkasten mittaamisesta työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen.
Miten nanohiukkasia voi torjua?
Nanohiukkasten torjuntaan soveltuvat perinteiset pölyntorjuntakeinot. Ensisijaisesti tulee pyrkiä estämään nanohiukkasten muodostuminen ja niiden vapautuminen työympäristöön. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulisi nanohiukkasten leviäminen työympäristössä ehkäistä. Vasta viimeisenä keinona altistumisen vähentämiseksi tulisi turvautua henkilönsuojaimiin. Hankkeessa laaditut toimenpidesuositukset nanohiukkasaltistuksen vähentämiseksi työpaikoilla löytyvät Työterveyslaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.ttl.fi/nanoturvallisuus
