Nanoteknologiaa tutkitaan saastuneiden maiden puhdistuksessa
Kemikaalien saastuttamia maita voidaan puhdistaa nanomateriaalien avulla paikan päällä. Lahden seudulla on jo mittava kokemus maaperän puhdistuksen tutkimuksessa.
Elektrokineettisesti kierrätettyä, typellä ja hapella rikastetua vettä pumpataan Janakkalassa maaperään rei'itetyn putken kautta.
Euroopassa arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista ainakin 350 000 on puhdistuksen tarpeessa. Saastuneiden maiden käsittely maksaa vuodessa 6,5 miljardia euroa, ja lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista.
Perinteisissä puhdistusmenetelmissä saastunut maa kuljetetaan pois paikalta käsiteltäväksi puhdistuslaitoksissa.
– Menetelmät ovat tehokkaita, mutta ne ovat usein sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kalliita, kertoo professori Martin Romantschuk Helsingin yliopiston Lahden kampukselta.
Maaperää pystytään puhdistamaan myös paikan päällä, jolloin apuna voidaan käyttää uusia nanoteknisiä materiaaleja. Helsingin yliopistossa on tutkittu esimerkiksi vetyperoksidin ja nanoselluloosakuitujen käyttöä saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa. Vetyperoksidin avulla haitta-aineet voidaan hajottaa harmittomimmiksi yhdisteiksi, muun muassa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Nanoselluloosakuidun taika on puolestaan sen hyvässä imukyvyssä: haitta-aineet imeytyvät nanokuituihin tehokkaasti.
Nanomateriaalien uutena sovelluksena on muun muassa nanorautapartikkelien hyödyntäminen esimerkiksi pohjavettä saastuttavien kloorattujen liuottimien hajotuksessa.
Juuri alkanut viisivuotinen TANIA-tutkimushanke edistää jo kehitettyjen tai kehitteillä olevien puhdistusteknologioiden käyttöä. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos Lahdessa on tutkinut in situ -menetelmiä pilaantuneissa kohteissa esimerkiksi Hollolassa vuosina 2012–2015.
– Uusien menetelmien ja materiaalien avulla voidaan tehdä puhdistamisesta halvempaa ja ympäristöystävällisempää. Ne saattavat myös pystyä poistamaan kemikaaleja tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät, professori Romantschuk sanoo.
Lisätietoa hankkeesta:
Suomessa TANIA-hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto ja Päijät-Hämeen Liitto, ja yhteistyöverkostoon kuuluu tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Ranskasta, Kreikasta, Unkarista ja Italiasta. Hanke on saanut 1,2 miljoonaa euroa EU:n Interreg-rahoitusta. Tällä hetkellä suomalaiset etsivät yhteistyökumppaneita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
TANIA-projektin toinen tapaaminen Unkarin Pécsissä, 22.– 23.5.2017 toi koolle projektin toimijoita ja sidosryhmän jäseniä viidestä Euroopan maasta. Kokouksen tarkoituksena oli jakaa tietoa eri maiden tarpeista innovatiivisiin ympäristön puhdistusmenetelmiin, ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kokouksen antina on viriämässä yhteistyötä tšekkiläisen, nanomateriaaleja hyödyntävän yrityksen kanssa. Tarkoitus on yhdistää tšekkiläisen yrityksen nanopartikkeliteknologiaa Helsingin yliopiston kehittämään elektrokineettiseen pumppaukseen, jolloin nanopartikkelien vaikutusaluetta puhdistettavassa kohteessa saadaan laajennettua huomattavasti.
