Alan asiantuntijoiden muodostama Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on huolissaan sinänsä toimivien turvallisuusjärjestelmien ylläpidosta ja huollosta. Ilman toimintakunnon säännöllistä varmistamista laitteistojen haluttu toiminta voi estyä.

Paloturvallisuuslaitteistoja ovat muun muassa paloilmaisinlaitteistot ja sammutuslaitteistot. Tarkoitushan on, että laitteistot toteuttavat turvallisuutta jokainen sekunti ja näin ylläpitävät sekä varmistavat toiminnan jatkuvuutta. Aina näin ei tapahdu, vaan jo suunnittelussa alitetaan rimoja.

Tärkeintä laitteistojen suunnitteluvaiheessa on tunnistaa ympäristön paloturvallisuusriskit. Jarmo Alaoja Palontorjuntatekniikan kehitysryhmästä on törmännyt monenlaisiin laitteistoratkaisuihin.

– Laitteistojen valinnan ja yhteensovittamisen tulee perustua kohteen arviointiin ja laitteiden soveltuvuuteen. Näin palontorjunta ei ole muusta suunnittelusta eristetty osansa vaan se niveltyy hyvin kokonaisuuteen. Kun hyvin pohjustettu kokonaisuus annetaan edelleen maankäyttö- ja rakennuslain tuntevan paloteknisen erityissuunnittelijan käsiin, lopputulos on askeleen lähempänä tarkoitustaan, Alaoja kertoo.

– Hyvällä suunnittelulla ja osaavalla ylläpito-organisaatiolla voidaan välttyä yllättäviltä ja ylimääräisiltä kustannuksilta. Ylläpidon ongelmat ovat usein hyvin perustavanlaatuisia ja vaikuttavat tekniseen toimintavarmuuteen monin tavoin suunnitelmallisuuden puuttumisen takia, sanoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Laitteiden ylläpito edellyttää osaavaa henkilöstöä

Laitteistojen toteuttaminen vaatimusten mukaan on vasta alku. Ylläpidon arvioidaan kattavan noin 80 prosenttia laitteiston hankinnan ja sen elinkaaren aikaisista kustannuksista. Laitteiston on sovittava käyttöympäristöönsä elinkaarensa ajan.

– Erityisesti kannattaa paneutua eri laitteistojen yhteensopivuuteen ja päivitettävyyteen. Huonossa tapauksessa järjestelmät ryhtyvät ”riitelemään” toiminnallisesti keskenään. Yhden laitteiston päivittäminen vaikuttaakin toisen laitteiston toimintaan. Siksi laitteistoja päivitettäessä on toimivuus varmistettava tarvittavin toimintakokein, muistuttaa Alaoja. Tällöin palontorjuntatekniikan kokonaishallinta korostuu yksittäisten ratkaisujen sijasta.

On myös mahdollista, että kiinteistön rakenteita, käyttötarkoitusta tai olosuhteita muutetaan merkittävästi. Riskinä on, että laitteistot eivät toimi oikein muuttuneessa toimintaympäristössä. Laitteisto toimii vanhoilla kriteereillä kuten pitää, mutta toiminta ei enää vastaa kohteen tarvetta. Hankaluudet voivat ilmaantua varsinkin silloin, kun eri laitteistot ovat irrallisia, ilman kosketusta toisiinsa. Eri tahot hallitsevat omia osiaan, mutta kukaan ei hallitse kokonaisuutta.

– Ei ole mielekästä tai tarkoituksenmukaista rajata laitteistojen toteuttamista ja huoltoa pelkästään tarkastusten läpi saamiseksi. Tärkeää on oikea kunnossapito, joka perustuu vastuuhenkilöiden aitoon osaamiseen ja paloturvallisuuden tärkeyden ymmärtämiseen, Lehto painottaa.

Nina Garlo-Melkas