Porvoon jalostamo pysähtyy vaan ei hiljene
Öljynjalostamot toimivat muusta teollisuudesta poiketen pysähtymättä vuosia. Kun tuotanto keskeytetään, alkaa vuosia valmisteltu täyshuolto, joka moninkertaistaa henkilöstön.
Neste Oilin Porvoon jalostamo pysäytetään huoltotöitä varten 4-5 vuoden välein. Seisokkiväliin vaikuttaa muun muassa painelaitelaki, joka määrittelee painelaitteiden tarkastusvälin. Esimerkiksi isot reaktorit ja kolonnit ovat painelaitteita, joita ei voida tarkastaa jalostamon käydessä normaalisti eikä myöskään yksikköseisokeissa, joita jalostamolla on vuosittain
Öljynjalostus on jatkuvatoiminen prosessi, jota ei voida nopeasti pysäyttää. Porvoon jalostamon kokoisen laitoksen, jossa on noin 40 yksittäistä prosessiyksikköä, pysäyttäminen ja laitteiden tyhjennys huoltotöitä varten kestää yhteensä noin kaksi viikkoa. Sama aika kuluu yksiköiden käynnistykseen huoltotöiden jälkeen.
Jalostamo huolletaan läpikotaisin keväällä 2015
Seuraava iso huoltoseisokki Porvoon jalostamolla on keväällä 2015. Työt kestävät noin neljä viikkoa. Ensimmäiset yksiköiden pysäytykset alkavat huhtikuun puolivälissä ja takaisin käynnissä koko jalostamon odotetaan olevan viimeistään kesäkuun puolivälissä. Vuoden 2015 jälkeen seuraava jalostamolaajuinen pysäytys huoltoseisokkiin on odotettavissa 2019 - 2020. Viisivuotisen seisokkivälin aikana toteutetaan lisäksi vuosittain yksikkökohtaisia huoltoseisokkeja.
Suunnittelu kevään seisokkia varten on alkanut jo pari vuotta sitten. Tässä vaiheessa suunnittelua mukana on ainakin osa-aikaisesti lähes koko 350 henkinen kunnossapito-osasto viidentoista kokopäiväiseen suunnitteluryhmään kuuluvan lisäksi. Valmistelut teettävät töitä myös operoinnin puolella, jossa viime syksystä asti on suunniteltu yksityiskohtaisesti yksiköiden alas- ja ylösajoja ohjeistuksineen.
Osa urakoitsijayrityksistä on jo viime keväästä ollut mukana seisokin suunnittelussa. Yhteistyössä käydään ennakolta läpi muun muassa yksityiskohtaista töiden toteutuksen suunnittelua, töiden vaiheistamista, yhteensovittamista ja aikataulutusta.
– Eri työtehtävien sujuva yhteensovittaminen on olennaista koko seisokin onnistumiselle, turvallisuudelle ja aikataululle, sanoo seisokin hankevastuullinen Antti Nissinen.
Turvallisuus tärkeä osa ammattimaista työskentelyä
Turvallisena seisokkipäivänä ei satu tapaturmia, syttymiä eikä vuotoja. Työmaalla myös havainnoidaan kattavasti niin olosuhteita kuin itse tekemistäkin.
– Turvallinen seisokkipäivä varmistetaan etukäteen, sanoo jalostamon kunnossapito-osaston päällikkö Vesa Moilanen. Työnsuunnittelu, riskitarkastelut suunnitteluvaiheessa ja ennen töiden aloittamista, hän listaa varmistettavia asioita.
Työmaalle tulevat henkilöt käyvät kattavan koulutuksen, joka pitää sisällään muun muassa kaikille pakollisen kulkulupakoulutuksen, seisokki-infon ja lisäksi työtehtäväkohtaisia lisävaatimuksia ja koulutuksia. Myös työturvallisuuskorttikoulutus on edellytys seisokissa työskentelemiselle.
– Suurseisokki poikkeaa normaalista kunnossapitotyöstä jalostamoympäristössä. Seisokin ajan jalostamo on virallisesti yhteinen työmaa, jolloin laki tuo Neste Oilille lisävelvoitteita töiden yhteensovittamisen suhteen, eli työmaan luonne muuttuu olennaisesti, täydentää Moilanen.
Yli tuhannen ulkomaalaisen palvelutoimittajan on tärkeää saada sujuvasti veronumerot, jotta työmailla päästään heti töihin. Verottajan kanssa tehdäänkin yhteistyötä käytännön järjestelyissä asian sujuvoittamiseksi.
Antti Nissinen kertoo, että myös seisokin aikana tehdään näkyvää yhteistyötä usean viranomaistahon kanssa. Työmatkaliikenne Kilpilahden alueelle lisääntyy huomattavasti ja ainakin seisokin alkupäivinä poliisi ja alueen vartiointi tekevät liikennevalvontaa alueelle tulevilla teillä. Alueella on myös laaja, tallentava kameravalvonta.
Neste Oilissa lanseerattiin viime vuonna viisi keskeistä turvallisuussääntöä. Käytännössä niiden tinkimätön noudattaminen tarkoittaa rikkomusasioissa nollatoleranssia, eli lipsumista niistä ei sallita, muistuttaa Vesa Moilanen. Näin halutaan varmistaa kaikille alueella työskenteleville turvallinen työympäristö.
Kymmeniä kansallisuuksia
Porvoon seisokkiin on tulossa noin tuhannen omaan henkilökuntaan kuuluvan lisäksi yli 3000 ulkopuolista urakoitsijaa. Näistä reilu 1000 tulee ulkomailta ja he edustavat useita eri ammattialoja, joiden tekemiseen ei kotimaasta löydy tekijöitä.
– Valtaosa tulee Euroopasta, mutta yksittäisiä asiantuntijoita tulee ympäri maailman, mukana on kymmeniä eri kansallisuuksia, sanoo Antti Nissinen.
– Seisokin kotimaisuusaste on kuitenkin yli 70 prosenttia, hän laskeskelee.
Töitä myös tehdään paikoin vuorokauden ympäri, etenkin kriittisissä kohteissa. Yöaikaan työmaan vahvuus voi olla noin 500 henkeä.
Töiden laajuudesta kertoo se, että kunnossapitotöistä tehdään yli 9000 työtilausta. Kuukauden seisokkirupeaman aikana tehdään reilusti yli 1 miljoona työtuntia, eli vuoden keskimääräinen työmäärä tehdään kuukaudessa.
Sata miljoonaa kunnossapitotöihin
Huoltoseisokin kunnossapitotöiden kustannukset ovat pyöreästi 100 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jalostamon neljälle tuotantolinjalle jakaantuu toistasataa erisuuruista investointihanketta. Merkittävimpänä investointina voi mainita raakaöljyn tislausyksikkö RT3:n uunit, kustannustasona 43 miljoonaa euroa. Uusien uunien hyödyt näkyvät energiatehokkuudessa ja ympäristöhyötyinä. Seisokissa tehdään myös erittäin mittavia automaatiouusintoja. Muun muassa jalostamon rikkilaitoksella korvataan nykyiset järjestelmät Metson modernilla automaatio- ja virtauksensäätöteknologialla.
Lisäksi tehdään paljon tulevia investointihankkeita koskevia liitäntöjä. Näistä voidaan mainita tuotantolinja 4:n syötön esikäsittely-yksikkö, rakenteilla oleva ja Agan operoima uusi vetylaitos sekä lähivuosina rakennettavat uudet voimalaitosyksiköt. Seisokin aikana jalostamolle pystytetään myös yksi uusi piippu.
Työmaajärjestelyt on iso palapeli
Laajan jalostamoalueen eri puolille on rakennettu 16 pysäköintialuetta tulevaa seisokkia varten. Alueet numeroidaan sekä värikooditetaan ja henkilöt pyritään ohjaamaan aina oman työkohteen lähimmälle pysäköintipaikalle. Yksittäisiä pysäköintipaikkoja on kaikkiaan 2750 autolle. Useat urakoitsijayritykset ovat varautuneet henkilöstönsä majoituspaikan ja jalostamon välisiin kuljetuksiin omilla bussikuljetuksilla. Tällä helpotetaan myös työmatkaliikenteen ruuhkaa.
– Seisokkialueelle ei sallita henkilökuljetuksia autoilla, ainoastaan huolto- ja tavarakuljetukset. Tehokkain liikkumismuoto onkin kulkeminen jalan tai polkupyörällä, sanoo seisokin työmaajärjestelyistä vastaava Teppo Luoto.
Ruokahuoltoa varten rakennetaan kaksi tilapäistä lounasravintolaa, joihin mahtuu yhtä aikaa ruokailemaan noin 700 henkeä, käytännössä ruokailijat jakaantuvat esimerkiksi lounaalle klo 10.30 - 13.30.
Olemassa olevien sosiaalitilojen lisäksi hankitaan noin 2000 hengelle väliaikaiset sosiaalitilat jalostamon läheisyyteen. Alueella vakituisesti työskentelevillä urakoitsijayrityksillä on lähialueella omat kiinteät sosiaalitilansa.
Kierrätystä tonneittain
Seisokin ajaksi otetaan käyttöön erillinen kierrä- tysalue. Alueelle viedään kaikki kierrätettävä sekä öljyinen jäte ja loppusijoitukseen siirtoa odottava vaarallinen jäte. Onkin tärkeä, että seisokkityömaalla oleviin jätepisteisiin lajitellaan jätteet jo oikein, jotta siirto kierrätysalueelle sujuu joustavasti.
Näitä kaikkia jalostamolla kierrätetään: metallit, kaapelit, betoni, tiili, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä suuret romumetallijätteet purkutöistä. Arviona on, että esimerkiksi kierrätettävää metallijätettä seisokissa tulee noin 800 tonnia, mikä vastaa lähes vuoden keskimääräistä metalliromun määrää jalostamolla.
Alueella on seisokin aikana lisäksi yli 30 erikseen määriteltyä aluetta esivalmistelua ja välivarastointia varten. Iso työmaa vaatii paljon ponnisteluja ja ennakkojärjestelyjä myös kaikilta jalostamolle säännöllisesti ruokala-, siivous-, vartiointi-, tietotekniikkapalveluja ja jätehuoltoa toimittavilta tahoilta.
Marjaana Suominen, Neste Oil Oyj, marjaana.suominen@nesteoil.com