Rakennustyömailta kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta 300 tuhatta tonnia

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

hel_maat

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.

Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB).

Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin.

Kaivumaita hyödynnetään rakentamisessa ja maisemoinnissa

Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa.

Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle.                

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden mukaan Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

kaupunki_pilmaat

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017.

Uusimmat artikkelit

Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa – muovitiekartta Suomelle

Suomelle uuden muovitiekartan laatinut yhteistyöryhmä on luovuttanut työnsä tulokset elinkeinoministeri Kimmo Tiilikaiselle. Muovitiekarttaan on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Artukaisten höyryntuotantolaitos vihittiin käyttöön

Turku Energian Artukaisiin rakennuttama höyryntuotantolaitos vihittiin käyttöön tiistaina 16.10.2018. Laitoksen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2017. Puupohjaista polttoainetta käyttävä laitos vähentää merkittävästi raskaan polttoöljyn käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä Turku Energian höyryn ja lämmön tuotannossa. 

12.10.2018 | Tutkimus ja koulutus

LUT perustaa Etelä-Karjalaan 3D-tulostamisen osaamiskeskuksen

LUT-yliopiston lasertyöstön ja teräsrakenteiden tutkimusryhmien Teollisuuden 3D-tulostus (lyh. Me3DI) -hankkeessa rakennetaan Etelä-Karjalaan 3D-tulostamisen osaamiskeskittymä. Hanke on saanut 323 000 euron suuruisen rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastolta.

11.10.2018 | Alan Uutiset

VR Trackin kaupassa syntyy pohjoismainen raideinfran jätti

Norjalainen NRC Group ostaa VR Trackin yrityskaupassa, jossa syntyy Pohjoismaiden suurin raideinfraan keskittyvä yhtiö Norjan, Ruotsin ja Suomen houkutteleville markkinoille. Uuden yhtiön palveluksessa työskentelee yli 2 450 työntekijää ja sen vuosittainen liikevaihto nousee yli 600 miljoonaan euroon.

SMR-voimalat trendaavat ydinvoima-alalla

Pienet modulaariset ydinreaktorit, eli SMR:t (eng. Small Modular Reactor) ovat viime aikoina herättäneet kiinnostusta. Niiden kaupallisen käytön potentiaalista on keskusteltu paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa ja maailmalla.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.