Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.

Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB).

Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin.

Kaivumaita hyödynnetään rakentamisessa ja maisemoinnissa

Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa.

Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle.                

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden mukaan Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017.