Renkaiden kierrätyksessä ennätysten ja kasvun vuosi
Viime vuonna vanhat ennätykset suomalaisessa renkaiden kierrätysjärjestelmässä menivät uusiksi. Suomessa kerättiin vuonna 2018 erilaisia käytöstä poistuneita autojen renkaita peräti 57 152 tonnia. Määrä vastaa painoltaan noin 57 000 pientä henkilöautoa.
Edellinen ennätys oli vuodelta 2015 (55 453 tonnia) parani 1 699 tonnilla. Edellisvuoden eli vuoden 2017 keräysmääriin eli 54 940 tonniin verrattuna määrä kasvoi 2 212 tonnia.
Taustalla vaikuttavat muun muassa niin yhteiskunnalliset kuin ilmastollisetkin syyt.
- Parantunut taloustilanne on vauhdittanut rengaskauppaa. Samalla haasteelliset ajokelit viime talvina ovat vaatineet renkailta pitoa ja hyvää kuntoa. Tämä puolestaan on näkynyt kierrätykseen lähtevien, käytöstä poistuneiden renkaiden kasvavana määränä, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen summaa.
Kierrätysjärjestelmä toimii yhä paremmin
Renkaiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärät ovat Suomessa jo useita vuosia olleet lähes sata prosenttia. Olosuhteiden lisäksi toinen syy kasvaville keräysmäärille löytyy hiotusta kierrätysjärjestelmästä. Suomen Rengaskierrätys Oy tuottajavastuuyhtiönä huolehtii asianmukaisesta kierrätyksestä renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta.
- Kierrätysoperaattorimme Kuusakoski Oy on hionut logistiikka-järjestelmänsä entistä tehokkaammaksi, mikä puolestaan on saanut materiaalinoudot toimimaan yhä paremmin, Tuominen sanoo.
Suurimman osan renkaista Kuusakoski Oy noutaa renkaita myyvistä liikkeistä. Tuottajien eli Suomen Rengaskierrätys Oy:n jäsenten määrä kasvoi viime vuonna 77 yrityksellä. Kasvu on merkittävää, sillä kokonaisuudessaan 410 tuottajaa kuuluu järjestelmän piiriin.
- Keskeinen syy on käytettyjen autoja maahantuovien yritysten lisääntyminen. Samalla tietoisuus tuottajavastuuvelvoitteista on yleisesti parantunut ja yhä useammalla yrityksellä on aito halu myös hoitaa vastuunsa hyvin, Tuominen näkee.
Yhä monipuolisempaa hyötykäyttöä
Kierrätysjärjestelmän toisessa päässä eli uusiotuotteiden valmistuksessa kehitys näkyy raaka-ainemäärien kasvuna. Myös renkaiden hyötykäyttömäärä kasvoikin vanhasta vuoden 2015 ennätyksestä lähes 13 860 tonnia.
- Erityisen iloisia olemme juuri hyötykäyttömäärien kasvusta. Se kertoo siitä, että järjestelmä toimii koko ajan yhä paremmin.
Suurin osa rengasmateriaalista on pitkään käytetty infrarakentamisessa korvaamaan maaperän neitseellisiä kiviaineksia. Viime vuonna voimaan astuneen, maanrakennustöitä säätelevän MARA-asetuksen myötä kierrätysmateriaalin käyttö maanrakentamisessa tehostui entisestään.
- Viime vuosina rengasmateriaalin hyötykäytössä on otettu suuria harppauksia myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa sekä asvaltin sidosaineena. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään yhä paremmin kiertotaloutta tukevia uusiokäyttötapoja.
