Renkaiden kierrätyksessä ennätysten ja kasvun vuosi

Viime vuonna vanhat ennätykset suomalaisessa renkaiden kierrätysjärjestelmässä menivät uusiksi. Suomessa kerättiin vuonna 2018 erilaisia käytöstä poistuneita autojen renkaita peräti 57 152 tonnia. Määrä vastaa painoltaan noin 57 000 pientä henkilöautoa.

rengaskierrätys

Edellinen ennätys oli vuodelta 2015 (55 453 tonnia) parani 1 699 tonnilla. Edellisvuoden eli vuoden 2017 keräysmääriin eli 54 940 tonniin verrattuna määrä kasvoi 2 212 tonnia.

Taustalla vaikuttavat muun muassa niin yhteiskunnalliset kuin ilmastollisetkin syyt.

- Parantunut taloustilanne on vauhdittanut rengaskauppaa. Samalla haasteelliset ajokelit viime talvina ovat vaatineet renkailta pitoa ja hyvää kuntoa. Tämä puolestaan on näkynyt kierrätykseen lähtevien, käytöstä poistuneiden renkaiden kasvavana määränä, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen summaa.

Kierrätysjärjestelmä toimii yhä paremmin

Renkaiden kierrätys- ja hyötykäyttömäärät ovat Suomessa jo useita vuosia olleet lähes sata prosenttia. Olosuhteiden lisäksi toinen syy kasvaville keräysmäärille löytyy hiotusta kierrätysjärjestelmästä. Suomen Rengaskierrätys Oy tuottajavastuuyhtiönä huolehtii asianmukaisesta kierrätyksestä renkaiden maahantuojien ja valmistajien puolesta.

- Kierrätysoperaattorimme Kuusakoski Oy on hionut logistiikka-järjestelmänsä entistä tehokkaammaksi, mikä puolestaan on saanut materiaalinoudot toimimaan yhä paremmin, Tuominen sanoo.

Suurimman osan renkaista Kuusakoski Oy noutaa renkaita myyvistä liikkeistä.  Tuottajien eli Suomen Rengaskierrätys Oy:n jäsenten määrä kasvoi viime vuonna 77 yrityksellä. Kasvu on merkittävää, sillä kokonaisuudessaan 410 tuottajaa kuuluu järjestelmän piiriin.

- Keskeinen syy on käytettyjen autoja maahantuovien yritysten lisääntyminen. Samalla tietoisuus tuottajavastuuvelvoitteista on yleisesti parantunut ja yhä useammalla yrityksellä on aito halu myös hoitaa vastuunsa hyvin, Tuominen näkee.

Yhä monipuolisempaa hyötykäyttöä

Kierrätysjärjestelmän toisessa päässä eli uusiotuotteiden valmistuksessa kehitys näkyy raaka-ainemäärien kasvuna. Myös renkaiden hyötykäyttömäärä kasvoikin vanhasta vuoden 2015 ennätyksestä lähes 13 860 tonnia.

- Erityisen iloisia olemme juuri hyötykäyttömäärien kasvusta. Se kertoo siitä, että järjestelmä toimii koko ajan yhä paremmin.

Suurin osa rengasmateriaalista on pitkään käytetty infrarakentamisessa korvaamaan maaperän neitseellisiä kiviaineksia. Viime vuonna voimaan astuneen, maanrakennustöitä säätelevän MARA-asetuksen myötä kierrätysmateriaalin käyttö maanrakentamisessa tehostui entisestään.

- Viime vuosina rengasmateriaalin hyötykäytössä on otettu suuria harppauksia myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa sekä asvaltin sidosaineena. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään yhä paremmin kiertotaloutta tukevia uusiokäyttötapoja.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.