https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Sähköturvallisuusriskit vaanivat myös työntekijää

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan vuosittain 2-4 ihmistä menehtyy sähköiskun seurauksena kotona, työssä tai vapaa-ajalla. Sähköiskukuolemien määrä on kuitenkin vähentynyt reilusti muutamassa vuosikymmenessä. Positiivinen kehitys johtuu muun muassa työturvallisuuden ja tekniikan kehityksestä.

napo-020-shocking-situations-episode-002-over-and-out

Lähde: EU-OSHA

– Tekniikan kehittyminen on yksi vaikuttava tekijä – esimerkiksi pihapiirin paljaat ilmajohdot on korvattu eristepäällysteisillä johdoilla ja vikavirtasuojakytkimet ovat yleistyneet asennuksissa. Myös työturvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, koska ammattilaiset ovat kiinnittäneet järjestelmällistä huomiota turvallisten työmenetelmien ja työvälineiden käyttöön ja kehittämiseen, kertoo Tukesin ryhmäpäällikkö Harri Westerlund.

Sähköiskuun tai valokaareen liittyviä työtapaturmia tilastoidaan Tukesin mukaan vuosittain lähes 600. Näistä Tukesin tietoon tulee kuitenkin vain osa, esimerkiksi viime vuonna sille ilmoitettiin 115 sähkötapaturmaa.

Tukesin mukaan sähkölaitteiden varomaton käyttö, ammattitaidottoman tekemät sähköasennukset ja muut viritykset, kunnossapidon laiminlyönti, toiminta ilmajohtojen tai junaratojen lähellä ja ammattilaistöissä jännitteettömyyden varmistamatta jättäminen ovat suurimpia sähköturvallisuusriskejä.

– Yksi viime vuonna tapahtunut sähköiskukuolema oli seurausta virheellisestä sähköasennuksesta. Viemäritukosta avannut putkiasentaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun liittäessään sähkötyökalua kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan. Valaisimen johtimet oli asennettu virheellisesti, jolloin pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä.  

Sähkötapaturmia sattuu myös tutussa ympäristössä, kuten kotona ja puutarhassa. Usein syynä ovat vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö.  Myös ammattitaidottomien tekemät virheelliset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

– Paras keino ehkäistä sähkötapaturmia on käyttöohjeiden noudattaminen, laitteiden hyvä huolto ja kunnossapito sekä kiinteiden sähköasennusten ja sähkölaitekorjausten teettäminen sähköalan ammattilaisilla, neuvoo Westerlund.

Liesi on yleisin sähköpalon aiheuttaja

Sähköpaloksi kutsutaan paloa, jossa syttymisenergia tulee suoraan sähköstä. Sen vuoksi myös liesipaloja pidetään sähköpaloina.  Sähköstä syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin viime vuonna yli 2500.

Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (959 kpl), valaisimet (238), kiukaat (132), mikroaaltouunit (73), pyykinpesukoneet (63) ja kylmälaitteet (56). Näiden lisäksi tulipaloja ovat aiheuttaneet lisälämmityslaitteina käytettävät sähköpatterit sekä erilaiset suuritehoisten akkujen latauslaitteet. 

Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 16 ihmistä. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen ja väärin käytetyt lämmittimet aiheuttivat suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.

– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Valaisimien osalta palot ovat liittyneet joko loistevaloputkivalaisimiin tai tekstiilien tai muun palavan materiaalin joukkoon pudonneisiin, kaatuneisiin tai jollain tavalla peitettyihin valaisimiin, joissa on ollut hehku- tai halogeenilamppu, kertoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.

– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein, huolehtii niiden kunnossapidosta ja jättää asennukset sekä laitteiden korjaukset ammattilaisille, Lepistö neuvoo.

Sähköturvallisuusriskeihin puuttuminen työpaikalla – Katso EU-OSHAn Napo-elokuva:

https://www.napofilm.net/fi/napos-films/napo-in%E2%80%A6-shocking-situations?filmid=napo-020-shocking-situations

Uusimmat artikkelit

10.3.2025 | Alan Uutiset

Olkiluoto 3:n vuosihuolloissa tapahtui radioaktiivisen jäähdytteen vuoto - syynä inhimillinen erehdys

Olkiluodon radioaktiivista jäähdytettä pääsi vuotamaan osaan suojarakennuksen huonetiloista. Vahinko tapahtui inhimillisen virheen seurauksena. Tapahtumasta ei aiheutunut vaaraa hekilöstölle tai ympäristölle.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

Helen jättää jäähyväiset kivihiilelle

Helen on saattanut Salmisaaren uuden pellettilaitoksen koekäytöt valmiiksi ja ottanut sen kaupalliseen käyttöön. 

Olkiluodon vuosihuollot käynnistyvät

Ensimmäisenä alkaa Olkiluoto 3:n vuosihuolto, jossa laitos valmistellaan tulevalle, pidempikestoiselle 18 kuukauden käyttöjaksolle. Suunniteltuun huoltokokonaisuuteen sisältyy noin 1700 erillistä työtä sekä 5000 työvaihetta.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.

Vakava työtapaturma johti korvauksiin – alihankintasopimus ei vapauttanut vastuista

Hovioikeus piti voimassa tuomiot työturvallisuusrikoksesta. Tamperelaisen jätealan yrityksen toimitusjohtaja että työnjohtaja saivat sakkotuomiot, ja yritys tuomittiin yhteisösakkoon.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.