Sekajätteeseen päätynyt biojäte liikenteen polttoaineeksi
Suomessa syntyy vuosittain yli miljoona tonnia sekajätettä, joka poltetaan jätteenpolttolaitoksissa. Sekajätteen mukana poltettavaksi menee myös merkittävä määrä biohajoavaa jätettä, joka on arvokas raaka-aine biokaasun tuotannossa. Energiayhtiö Gasum etsii yhdessä Lounais-Suomen Jätehuollon ja Lounavoiman kanssa ratkaisua hyödyntää tulevan ekovoimalaitoksen poltettavan jätteen joukossa oleva biojäte biokaasun tuotannossa.
Kuva: Emmet/Pexels
Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen joukossa on tyypillisesti 35–40 prosenttia biohajoavaa jätettä, kuten ruuan tähteitä ja vaikkapa talouspaperia, josta polttolaitoksessa ei energiatuotannon kannalta ole merkittävää hyötyä. Hyödyntämällä biohajoava jae biokaasun tuotannossa saadaan suurempi osa jätteestä hyötykäyttöön.
Gasumin, Lounais-Suomen Jätehuollon ja Lounavoiman yhteishankkeessa selvitetään mahdollisuutta rakentaa jätteen esikäsittelylaitteisto, jolla biohajoava jae saadaan hyödynnettyä biokaasun tuotannossa liikenteen polttoaineeksi. Esikäsittelylaitteisto mahdollistaa myös muiden jätejakeiden, kuten kierrätyskelpoisen metallin erottelun polttokelpoisen jätteen joukosta.
Biohajoavan jakeen erottelu sekajätteestä ei poista tarvetta biojätteen erilliskeräykselle, vaan täydentää jo olemassa olevia ratkaisuja.
- Paras vaihtoehto olisi, että biojätettä ei joutuisi sekajätteen joukkoon vaan se toimittaisiin erilliskeräyksen kautta suoraan biokaasulaitokselle. Pientalovaltaisilla tai haja-asutusalueilla biojätteen erilliskeräys ei kuitenkaan ole mielekästä, koska määrät kotitaloutta kohden jäävät pieneksi keruukustannuksiin nähden. Niin kauan, kun biohajoavaa jätettä päätyy sekajätteen joukkoon, on tärkeää löytää ratkaisut sen hyödyntämiseen, kommentoi Gasumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Ari Suomilammi.
Biokaasulla kohti liikenteen päästövähennystavoitteita
Biokaasulla voidaan vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.
- Ekovoimalaitoksen vuosittaisesta 120 000 tonnin polttokelpoisen jätteen määrästä voitaisiin tuottaa yli 40 GWh biokaasua, joka vastaa noin 4 000 henkilöauton vuosittaista polttoainekäyttöä, Ari Suomilammi keroo.
Hankkeen yhteydessä suunnitellun biokaasulaitoksen rakentamisesta ei ole vielä investointipäätöstä ja hankkeessa mukana olevien toimijoiden yhteistyön muoto tarkentuu myöhemmin tänä vuonna. Esiselvityksessä vertaillaan Turun Topinojan ja Salon Korvenmäen jätekeskuksien soveltuvuutta jätteiden esikäsittelyyn ja biokaasun tuotantoon. Gasum jatkaa vastaavien hankkeiden suunnittelua yhdessä myös muiden ekovoimalaitosten kanssa.
Nina Garlo-Melkas
