Siirreltävät tikkaat vaaran paikka!
Vuosina 1992–2011 Suomessa tapahtui 17 siirreltävien tikkaiden käytössä sattunutta työtapaturmaa, joissa työntekijä putosi tikkailta maahan menehtyen. Kaikki tapaukset on tutkittu Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) johdolla, ja niistä tehdyt raportit ovat saatavilla TVL:n työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa (TOT) kokoavasta Totti-tietojärjestelmästä.
Artikkeli on tiivistys Tapaturmavakuutuslaitosten liiton TOT-teematutkintaraportista 6/11, jonka koostamisessa kirjoittaja on ollut aktiivisesti mukana. Teematutkintaraportti pohjautuu 17 TOT-raporttiin, joista on luettavissa yksityiskohtaisemmat tiedot tapausten tutkinnassa.
Kaikki 17 tapausta tutkittiin ja analysoitiin uudelleen vuoden 2012 aikana nykymääräysten ja lakien mukaisesti. Tuloksista koottiin teematutkintaraportti, johon koottiin kaikkien tapaturmien pohjalta tikkailta putoamiseen johtaneet keskeiset syyt sekä esitettiin torjuntakeinoja vastaavien tapausten estämiseksi. Tämä teematutkintaraportti (TOT 6/11) löytyy myös edellä mainitusta tietojärjestelmästä.
Suurin osa tapaturmissa menehtyneistä oli kokeneita ja työhönsä perehtyneitä työntekijöitä, joilla oli alansa työkokemusta keskimäärin 15 vuotta. Neljällä menehtyneellä oli työkokemusta kyseisessä toimessa alle 5 vuotta ja yhdellä heistä vain muutamia päiviä. Menehtyneet olivat 37–75 vuoden ikäisiä, ikäkeskiarvon ollessa 54 vuotta.
Tikkailta putoamiseen johtaneet keskeiset syyt
Tutkimuksissa tarkasteltiin tikkailta putoamiseen johtaneita välittömiä syitä ja selvisi, että viisi tärkeintä syytä tapaturmien synnyssä olivat siirreltävien tikkaiden käyttäminen kiinnittämättömänä väliaikaisena kulkutienä (12 tapausta), työntekijän käsissä olleet tavarat (9 tapausta), tikkaiden käyttäminen työtasona (6 tapausta), suunnittelemattomat tai suunnitelmasta poikenneet työtavat (6 tapausta) sekä siirreltävien tikkaiden käyttäminen pysyvänä kulkutienä (5 tapausta).
Teematutkintaraportti TOT 6/11 koostettiin 17 kuolemantapauksesta, joista oli tehty aiemmin TOT-raportit 18/92, 30/96, 32/97, 33/98, 38/98, 24/00, 12/02, 17/02, 19/02, 31/04, 9/05, 9/07, 1/08 ja YTOT-raportit 5/02 ja 4/04. Mukana tutkimuksessa on myös kaksi vuonna 2011 sattunutta tapausta, joiden kuvaukset löytyvät teematutkintaraportin TOT 6/11 liitteistä 1 ja 2.
Kiinnittämätön väliaikainen kulkutie
Siirreltäviä tikkaita käytettiin väliaikaisena kulkutienä 12 tapauksessa, kuitenkin ilman niiden riittävää kiinnittämistä tai tukemista. Kahdessa tapauksessa maa oli jäinen ja liukas ja yhdessä tapauksessa valmis parkettilattia oli peitetty kovalevyllä ja muovilla. Lopuissa yhdeksässä tapauksessa tikkaita käytettiin kovalla alustalla kuten asfaltti, betoni tai kova maapohja. Siitä huolimatta tikkaiden alapäässä oleva kuminen tai muovinen liukueste ei ollut riittävä suoja liukumisen ehkäisemiseksi.
Kahdessa tapauksessa tikkaita ei ollut edes tarkoitettu kulkemiseen, vaan niitä käytettiin haalausalustana tavaroiden siirtämisessä. Ensimmäisessä tapauksessa tikkaat oli asetettu verraten loivaan kulmaan haalaustoimen helpottamiseksi eikä niitä ollut tuettu eikä kiinnitetty, sillä kulkutieksi oli sovittu käytettävän rakennuksen kiinteitä tikapuita. Työntekijä oli kuitenkin lähtenyt laskeutumaan alas käyttäen kulkutienään näitä loivaan kulmaan asetettuja tikkaita niiden luistaessa hänen painonsa alla aiheuttaen putoamisen ja menehtymisen.
Toisessa tapauksessa tikkaita käytettiin jyrkkänä haalausalustana paneelilautojen siirtämisessä rakennuksen toiseen kerrokseen. Jatkettavat tikkaat oli kiinnitetty toisiinsa ketjulla ja rautalangalla ja ne oli asennettu väärinpäin, jolloin tikkaiden jäykkyys jäi vain ketjun ja rautalangan varaan. Kulkutieksi oli sovittu käytettävän rakennuksen portaita, mutta työntekijä teki oma-aloitteisen päätöksen ja päätti laskeutua maahan tikkaita käyttäen. Tikkaita oli tukemassa sattumalta paikalle saapunut henkilö, ja työntekijän laskeutuessa tikkaille rautalankasidos petti, tikkaat romahtivat alaspäin ja sen yläosa keikahti kaaressa taaksepäin siten, että sekä tikkaat että työntekijä putosivat tikkaita tukevan henkilön päälle.
Suunnittelemattomat tai suunnitelmista poikkeavat työtavat ja tikkaiden käyttäminen työtasona
Keskeisiä syitä kuudessa tapauksessa olivat suunnittelemattomat tai suunnitelmista poikkeavat työtavat ja siten työntekijän oma-aloitteinen ja omavaltainen päätös toimia määräysten vastaisesti. Usein tämä johti tikkaiden käyttäminen työtasona ja siten tapaturman syntyyn.
Tikkaiden käyttäminen työtasona oli näissä tapauksissa työntekijän oma-aloitteinen ratkaisu joko työnsuunnittelun vastaisesti tai sen puutteellisuuden vuoksi. Yhdessä tapauksessa työmaalla käytettiin normaalisti trukkia renkaiden noutamiseen varastohyllystä. Tällä kertaa työntekijä ei toiminutkaan sovitulla ja totutulla tavalla, vaan laittoi tikkaat hyllyä vasten nojalleen tarkoituksenaan pudottaa rengas maahan tikkailla seisten. Maahan pudotettu ja pomppiva rengas osui tikapuihin, minkä seurauksena työntekijä putosi maahan ja menehtyi.
Toisessa tapauksessa kuorma-auton lavalla olevan valomainoksen suojamuovia ei yleensä poistettu lavalla, vaan vasta maassa. Tällä kertaa työntekijä oli, ilmeisesti nopeuttaakseen työtehtävää, alkanut poistaa suojamuoveja jo lavalla. Lisäksi normaalisti lavatyöskentelyssä käytettiin apuna alumiinipukkia ulottuvuutta vaativissa työtehtävissä, kuten kuljetusliinojen kiinnittämisessä. Työntekijä päätti käyttää alumiinipukin sijaan nojatikkaita, joiden avulla hän nousi valomainosta vasten. Työntekijän noustessa tikkaille hänen painonsa aiheutti valomainoksen kaatumisen kuorma-auton laidan yli. Nojatikkaiden koukut takertuivat mainokseen vetäen tikkaat ja työntekijän laidan yli maahan. Työntekijä menehtyi tapaturmapaikalla.
Tikasonnettomuuksien torjuminen
Korkealla tehtävään työhön liittyvät lait ja asetukset ovat viranomaisten antama minimivaatimus, jolla pyritään varmistamaan turvallisuuden vähimmäistaso. Työnantajan ammattitaitoon kuuluu tuntea oman alansa voimassaoleva lainsäädäntö, määräykset ja asetukset, sillä ne antavat sekä työnantajalle että työntekijälle raja-arvot, joiden sisällä toimitaan turvallisesti. Tämän lisäksi työntekijän ammattitaitoon kuuluu oman työn turvallinen suunnittelu ja riskien hallinta kaikissa tilanteissa, vaarojen havainnointi ja poistaminen tai niistä informointi esimiehelle.
Yritysten välisessä toiminnassa tulee laatia sopimuksia, joiden avulla tikastyö saadaan joko poistettua kokonaan tai sen käyttäminen saadaan turvalliseksi. Työmailla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tahon tulee sopimuksissaan kieltää nojatikkaiden käyttö kategorisesti. Rakenne- ja työnsuunnittelun tavoitteena on suunnitella korkealla tehtävät työt siten, että toiminta on turvallista, eli että nojatikkaita ei käytetä lainkaan. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi erilaiset henkilönostimet, kiinteät kulkutiet, siirreltävät telineet ja matalalla työskentelyyn asianmukaiset sekä oikein käytetyt A-tikkaat.
Korkealla työskentelyn turvallistaminen
Työnantajan vastuulla on suunnitella työ ja työympäristö kiinnittäen huomiota muun muassa kulku-, nousu- ja kuljetusteihin. Näiden tarkastaminen tulee olla osa viikoittaista kunnossapitotarkastusta. Tämän lisäksi työnantajan vastuulla on myös suunnitella töiden ajoittaminen siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti käyttäen nojatikkaiden sijasta turvallisia työmenetelmiä ja laitteita, kuten henkilönostimia tms.
Työnantaja pitää laatia ohjeet nojatikkaiden käytöstä työmaallaan. Tarvittaessa nojatikkaiden käyttö voitaisiin tehdä luvanvaraiseksi vain työmaan vastuuhenkilön luvalla.
Jos kulkutietä tarvitaan pysyvästi, on työmaalle järjestettävä asianmukaiset portaat tarvittavine kaiteineen nousutieksi kerrosten välille. Mikäli lopullisia portaita ei voida, taikka ei haluta käyttää esimerkiksi turmeltumisvaaran takia työmaan nousutienä, on järjestettävä asianmukainen nousutie tilapäisiä portaita käyttäen. Nojatikkaita saa käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluontoisiin töihin.
Nousutiemääräysten tunteminen
TOT-tapausten ja Tapaturmavakuutuslaitostenliiton tapaturmatilastojen pohjalta suoritetun tutkinnan perustella suositetaan, että kaikilla työaloilla sovellettaisiin tikastyöskentelyn osalta Valtionneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009). Korkealla tehtävien töiden ja tikastöiden riskit ja putoamisen aiheuttamat vammat ovat samanlaiset toimialasta riippumatta. Tämän vuoksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävien tahojen olisi sopimuksissaan hyvä velvoittaa noudattamaan rakennustyöasetuksen tiukempia määräyksiä työturvallisuuden parantamiseksi.
Työnantajien ja työntekijöiden on tunnettava kulkuteitä koskevat turvallisuusmääräykset. Tiedonsiirto työmaamääräyksistä tapahtuu parhaiten turvallisuuskoulutusten kautta. Tilanteeseen voidaan hyödyntää kansallisesti laajalle levinnyttä työturvallisuuskorttikoulutusta tai vastaava koulutuspakettia, johon voidaan räätälöidä erityisesti nousutiemääräysten koulutusta.
