https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Siirrettävä polttokenno-elektrolyyseri tuottaa vetyä ja vedystä sähköä päästöttömästi

Teollisuuden raaka-aineena tunnettu vety sopii myös polttoaineeksi ja energian varastointiin, ja sitä voidaan valmistaa päästöttömästi vedestä. VTT on yhdistänyt vedestä vetyä ja vedystä sähköä tuottavat laitteet yhdeksi siirrettäväksi järjestelmäksi, joka tuottaa vetyä peräti 80–90 prosentin hyötysuhteella.

VTT_polttokenno

Kun vety kohtaa hapen polttokennossa, syntyy sähköä ja päästöinä pelkkää vesihöyryä. Tämä vetyteknologian sähkökemiallinen perusta on vanha, mutta sen tuoreet sovellukset ovat yhä tärkeämpiä, kun pyritään eroon fossiilisista polttoaineista esimerkiksi raskaassa liikenteessä ja sähköntuotannossa. Ydinkysymykseksi on noussut, miten polttokennon polttoaineena käyttämä vety tuotetaan. Kuva: VTT

Vetyä on tuotettu perinteisesti fossiilisista raaka-aineista, kuten maakaasusta, mutta sitä voidaan tuottaa myös elektrolyyserissä hajoittamalla vesi vedyksi ja hapeksi sähkövirran avulla. Näin vedystä tulee päästötön polttoaine, jos sähkö on tuotettu päästöttömästi.

- Kehitimme polttokenno-elektrolyyserijärjestelmän eli reversiibelin polttokennojärjestelmän, joka tuottaa vetyä ja päinvastaiseen suuntaan käytettäessä sähköä. Laite voi toimia esimerkiksi tuulivoimalan yhteydessä, jolloin ympäristöystävällinen tuulisähkö voidaan varastoida vedyksi ja palauttaa taas sähköksi kulutushuippujen aikana. Laite mahtuu konttiin, ja se on helppo viedä myös ajoneuvojen tankkausasemalle tai liittää kemianteollisuuden prosessiin, joka käyttää vetyä raaka-aineena. Laitteen pystyy toteuttamaan käyttökelpoisessa mittakaavassa, kertoo tutkija Ville Saarinen VTT:n polttokennotiimistä.

Ylivoimainen hyötysuhde kiinteäoksiditeknologialla

Heikko hyötysuhde on jarruttanut päästöttömän vedyn valmistusta ja siten myös vetyteknologian yleistymistä. Kaupalliset elektrolyyseriteknologiat perustuvat joko alkaliteknologiaan tai PEM-teknologiaan (Proton Exchange Membrane), jota käytetään myös polttokennoautoissa. Sillä on päästy noin 60 prosentin hyötysuhteeseen, eikä kaksisuuntainen käyttö ole mahdollista. VTT:n tiimi käytti kiinteäoksidi- eli SOC-teknologiaa (Solid Oxide Cells).

- Kiinteäoksiditeknologia ja sen edellyttämä 700 asteen käyttölämpötila mahdollistavat erittäin korkean hyötysuhteen vedyn valmistuksessa. Pääsemme sillä 80–90 prosenttiin, Saarinen sanoo.

Toisin kuin PEM-polttokenno, reversiibeli kiinteäoksidipolttokenno (rSOC) voi hyödyntää vedyn ohella myös suoraan muita polttoaineita, kuten maakaasua tai biokaasua, siis metaania. Polttoainejoustavuus voi osoittautua hyvinkin merkittäväksi tekijäksi seuraavan 20 vuoden aikana siirryttäessä vaiheittain kohti päästötöntä energiajärjestelmää.

Tällä hetkellä vedyn valmistusta kiinteäoksiditeknologialla jarruttaa ennen kaikkea hinta. Kiinteäoksidikennojen valmistuksessa ei käytetä esimerkiksi kalliita platinakatalyyttejä, kuten PEM-kennoissa, mutta keraamisten elektrolyyttien ja niistä koottujen kennojen valmistus on teknisesti vaativaa.

Polttokennotiimi kehitti polttokenno-elektrolyyserijärjestelmän osana kolmivuotista BALANCE-EU-projektia, joka päättyy tämän vuoden marraskuussa.

(www.balance-project.org)

Uusimmat artikkelit

Selvitys: Öljyn varastointi jatkossakin osa liikenteen huoltovarmuuspalettia

Fossiilisten polttonesteiden varmuusvarastointia on syytä ylläpitää tulevina vuosikymmeninäkin, vaikka erityisesti henkilöautoliikenteessä sähköistymisen odotetaan etenevän, suositetaan AFRYn tuoreessa selvityksessä. Samalla on syytä valmistautua uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja kehittää järjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi.

29.6.2021 | Alan Uutiset

SFS:n toimitusjohtaja Helena Vänskä eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä on valittu eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen kaksivuotiselle kaudelle. Valinta tarjoaa Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle merkittävän näköalapaikan eurooppalaisen standardisoinnin kehitykseen.

Kurikan Vesihuolto digitalisoi vesihuollon palveluitaan Digitan IoT-verkon avulla

Kurikan Vesihuolto Oy ja Digita ovat aloittaneet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Uudet etäluettavat vesimittarit ja vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Vesihuollon digitalisoinnissa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvaa IoT-verkkoa.

Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt

Terrafamen uuden akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt. Terrafame teki päätöksen akkukemikaalitehtaan 240 miljoonan euron investoinnista vuonna 2018. Akkukemikaalitehdas on valmistuessaan kapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista.

21.6.2021 | Tutkimus ja koulutus

Uudet kaukokartoitusmenetelmät soveltuvat hyvin puulajien erotteluun

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kehittävät IBC-Carbon-tutkimushankkeessa uudenlaisia kaukokartoitusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia metsien monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa.

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.