Kuva: Min An/Pexels

Boston Consulting Groupin (BCG) raportin mukaan myös muiden Pohjoismaiden yritykset ovat ottaneet tuntuvan etumatkan verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Selvitys ottaa huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun lisäksi myös yrityksen taloudellisen vaikutuksen yhteiskuntaan.

- Alueellisessa vertailussa paljastui, että Pohjoismaissa on huomattavasti muita maanosia enemmän vertailun ylimpään viidennekseen kuuluvia yrityksiä, ja Suomessa näitä yrityksiä on eniten. Erot ovat suuria ja löysimme taustalta selkeitä syitä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

BCG:n selvitys pohjautuu yritysjohdon haastatteluihin Suomessa ja maailmalla sekä CSRHubin maailmanlaajuiseen analyysiin yli 8 000 yrityksen yhteiskuntavaikutuksen keskeisistä luvuista. Tutkituista yrityksistä 413 oli Pohjoismaista ja 64 Suomesta. Jopa 77 prosenttia suomalaisista yrityksistä suoriutuu yhteiskunnallisessa kokonaisvastuussa esimerkillisesti, eli kuuluu vertailun viidestä luokasta ylimpään. Kakkosena vertailussa on Tanska, kolmantena Norja ja Pohjoismaista perää pitää Ruotsi.

Kaikista pohjoismaisista yrityksistä ylimpään luokkaan kiipeää peräti 65 prosenttia. Pohjoismaiden perässä vertailussa tulee muu Eurooppa, jonka yrityksistä 41 perosenttia kuuluu parhaaseen luokkaan. Vertailun hännillä on Pohjois-Amerikka, jonka yrityksistä vain yhdeksän prosenttia suoriutuu ylimpään viidennekseen ja jossa jopa joka neljäs yritys on huonoiten pärjäävien luokassa.

Mitä Neste ja Stora Enso tekevät oikein?

BCG listaa kolme ratkaisevaa tapaa parantaa yhteiskunnallista kokonaisvaikutusta.  Ensinnäkin yrityksen on sulautettava yhteiskuntavastuu osaksi ydintoimintojaan. Tämä vaatii mahdollisuuksien ja riskien kartoittamista ja sen hyväksymistä, että aluksi valinnat voivat jopa syödä tuottoa. Esimerkiksi onnistumisesta raportti nostaa suomalaisen Nesteen, joka siirtyi perinteisestä öljyntuotannosta biopolttoaineisiin, vaikka muutos laskikin aluksi sen tuottoa. Nykyään noin puolet yhtiön tuotosta tulee uusiutuvista polttoaineista. Tällä hetkellä Neste on 3. sijalla maailmanlaajuisella sadan kestävimmän yrityksen Global 100 -listalla.

Toiseksi vastuullisuutta on osattava mitata ja raportoida. Selvityksen mukaan pohjoismaiset yritykset ovat johtajia myös yhteiskunnalliseen vaikutukseen liittyvän datan keräämisessä ja mittaamisessa. Tästä raportti nostaa malliesimerkiksi suomalaisen Stora Enson.

Kolmas merkittävä ominaisuus ovat vahva johtajuus sekä kyky yhteistyöhön. Pohjoismaisissa yrityksissä koko johto on usein sitoutunut yhteiskuntavastuuseen ja osaa perustella vastuullisuusvalinnat sijoittajille. Pohjoismaissa yritykset myös tekevät enemmän yhteistyötä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

- Merkittävää on myös se, että yritykset, jotka ovat nostaneet vastuullisuuden strategiansa ja johtamisensa ytimeen, tuottavat omistajilleen merkittävästi keskimääräistä enemmän arvoa, Rinne sanoo.

Paineita kolmelta suunnalta

Raportti löytää yhteiskunnallisen kokonaisvaikutuksen taustalta myös kolme merkittävää ulkoista tekijää: vastuulliset omistajat ja sijoittajat, vastuullinen valtionjohto sekä vastuulliset kansalaiset.

Pohjoismaisissa yrityksissä omistajilla on raportin mukaan muita korkeammat odotukset liittyen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen. Erityisesti valtio-omistajan vaatimukset omistamiensa yritysten vastuullisuudesta koetaan raportissa tärkeiksi.

Pohjoismaissa valtionhallinto luo vahvoja kannustimia myös muiden yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuulle, ja niiden vaikutus näkyy. Tämä on selvityksen mukaan vähentänyt ympäristövaikutuksia, syrjintää ja korruptiota.

Kolmas suuri ulkoinen vaikuttaja on ympäröivä yhteiskunta. Pohjoismaissa kuluttajat kritisoivat yritysten epäeettistä toimintaa muuta maailmaa avoimemmin. Eettinen ajattelu näkyy myös kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Yrityksen vastuullisuudella on myös suuri merkitys rekrytointiin. Etenkin nuoret osaajat haluavat päätyä yrityksiin, joiden toiminnasta voivat olla ylpeitä.

Vaikka raportti ylistää pohjoismaisten yritysten toimintaa, se huomauttaa, että yritysten pitäisi entisestään lisätä yhteistyötä valtionhallinnon, eri tieteenalojen ja kilpailijoiden kanssa. Näin muutos voisi levitä myös muualle maailmaan.

Nina Garlo-Melkas