Suomi etenee kohti poistotekstiilien tehokasta kiertotaloutta

Poistotekstiili ei enää päädy Suomessa kaatopaikalle, mutta sen kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on paljon tehostettavaa. VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan.

telaketju

Kuva: Mekaanisen tekstiilikierrätyksen pölymäinen sivuvirta osoittautui toimivan hyvin VTT:n vaahtoprosessissa erilaisina seoksina sekä sellun että sidekuitujen kanssa. (Kuvalähde: VTT)

- Euroopan unionin vaatimus järjestää tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä toi tarpeen kehittää Suomeen tekstiilien kiertoja. Lisäksi suuri joukko yrityksiä on kiinnostunut uudenlaisista kiertotalouden liiketoimintamalleista, joilla edistetään tekstiilien uudelleenkäyttöä. Hankekokonaisuudessa on testattu erilaisten tuotteiden valmistusta kierrätetyistä kuiduista ja luotu pohjaa kierrätysliiketoiminnan rakentumiselle, kertoo VTT:n erikoistutkija ja Telaketju-hankkeen koordinaattori Pirjo Heikkilä.

Tutkimuksen painopisteenä on ollut kierrätyksen prosessivaiheiden kehittäminen ja uusien hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. VTT:n vaahtorainaukseen soveltuvalla pilotointilaitteistolla on kokeiltu erilaisia kierrätystekstiilijakeita kuitukankaiden valmistukseen ja uudentyyppisellä ekstruuderilla eli suulakepuristimella pystyttiin valmistamaan komposiitteihin soveltuvaa materiaalia erilaisia kuituja sisältävistä tekstiilituotteista, kuten tyynyistä.

- Hankkeessa muodostettiin arvoverkosto, joka mahdollisti yhteistyönä toteutetun ketjutetun tuotantodemonstraation. Turun seudun kuluttajilta kerättyä ja lajiteltua poistotekstiiliä toimitettiin Ranskaan avattavaksi kuiduksi, joista Telaketjun tutkimuspartnerit ja yritykset valmistivat demotuotteitaan, kuten kuitukankaita, komposiitteja ja akustiikkapaneeleita, kertoo VTT:n erikoistutkija Eetta Saarimäki.

Kierrätyksen arvoketjuun liittyvillä kokeiluilla on osoitettu, että tekstiilien kierrätys voi olla totta myös Suomessa. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan tuotantoketjun puuttuvat palat.

Tekstiilijätteen hyödyntäminen uusina tuotteina ja tuotevalikoiman laajentaminen edellyttää muun muassa tekstiilienkuitujen sekä niiden sisältämien kemikaalien tunnistusta. Myös lajitteluteknologioita on kehitettävä materiaalin riittävän volyymin ja laadun takaamiseksi teollisia kierrätysprosesseja varten. Lounais-Suomen Jätehuolto, joka on yksi Telaketjun keskeisistä toimijoista, on jo suunnittelemassa Turkuun tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitosta, ja toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua.

Uutta liiketoimintaa Suomeen

VTT on laatinut alustavan arvion tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaalista. Sen mukaan vuosittainen markkinapotentiaali olisi 60–120 milj. euroa, jolloin työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Ensi vaiheen investointeihin kuluisi 20–30 milj. euroa. Liiketoiminnan laajennusmahdollisuuksia on nähtävissä erityisesti Tukholman ja Pietarin alueille. VTT:n alustavassa arviossa on otettu huomioon Suomessa syntyvän tekstiilijätteen määrä, poistotekstiilin kierrätysaste, uusiomateriaalin hinta-arvio sekä vielä avoinna oleva EU:n kierrätysvaatimuksen taso, joka voi olla jopa yli 50 prosenttia.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään erityisesti tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana, koska niillä arvioidaan olevan parhaiten markkinapotentiaalia.

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 70-100 miljoonaa kiloa. Suomessa kulutetaan 13-18 kg tekstiilejä asukasta kohden, ja vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään 3,4 miljardin euron edestä.

Telaketju-hanke 2017–2019

Telaketju on hankekokonaisuus, joka keskittyi poistotekstiilien keräykseen, lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan arvoketjun luomiseen Suomeen. Hankkeen ja sen kaksi projektia käynnistivät VTT, Turun ammattikorkeakoulu, LAMK ja Lounasi-Suomen Jätehuolto ympäristöministeriön ja Tekesin (nyk. Business Finland) tukemana vuonna 2017. Hankekokonaisuutta laajennettiin vuonna 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja Varsinais-Suomen liitto tulivat mukaan rahoittamaan jalostuslaitosinvestointia.

Telaketju 2 jatkamaan tekstiiliekosysteemin rakentamista
Suunnitteilla on Telaketju 2 -hanke, johon haetaan parhaillaan rahoitusta Business Finlandilta. Hankkeessa kehitystä tekevät niin yritykset kuin julkiset tutkimuslaitoksetkin. Päämääränä on rakentaa suomalaiselle elinkeinoelämälle entistä parempia liiketoimintaedellytyksiä tekstiilien kiertotaloudessa huomioiden materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit sekä kierrätykseen liittyvä liiketoiminta.

Telaketju-hanke:  www.telaketju.fi .

Uusimmat artikkelit

17.5.2019 | Tutkimus ja koulutus

Raportti: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yliopistojen ja eritoten tutkimuslaitosten osalta yhteistyötä voidaan pitää matalana.

17.5.2019 | Alan Uutiset

Gasum ostaa Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:lta

Gasumin ja Kouvolan Veden välisen sopimuksen mukaisesti Mäkikylän biokaasulaitos ja sen liiketoiminta sopimuksineen siirtyvät Gasumille 17.6 2019. Laitos koostuu Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevasta biokaasulaitosrakennuksesta prosessilaitteineen.

Ennakkoarvio: Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16 työntekijälle vuonna 2018. Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

Dronesta apua metsäsuunnitteluun

Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi-Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.