https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Suomi etenee kohti poistotekstiilien tehokasta kiertotaloutta

Poistotekstiili ei enää päädy Suomessa kaatopaikalle, mutta sen kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on paljon tehostettavaa. VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan.

telaketju

Kuva: Mekaanisen tekstiilikierrätyksen pölymäinen sivuvirta osoittautui toimivan hyvin VTT:n vaahtoprosessissa erilaisina seoksina sekä sellun että sidekuitujen kanssa. (Kuvalähde: VTT)

- Euroopan unionin vaatimus järjestää tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä toi tarpeen kehittää Suomeen tekstiilien kiertoja. Lisäksi suuri joukko yrityksiä on kiinnostunut uudenlaisista kiertotalouden liiketoimintamalleista, joilla edistetään tekstiilien uudelleenkäyttöä. Hankekokonaisuudessa on testattu erilaisten tuotteiden valmistusta kierrätetyistä kuiduista ja luotu pohjaa kierrätysliiketoiminnan rakentumiselle, kertoo VTT:n erikoistutkija ja Telaketju-hankkeen koordinaattori Pirjo Heikkilä.

Tutkimuksen painopisteenä on ollut kierrätyksen prosessivaiheiden kehittäminen ja uusien hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. VTT:n vaahtorainaukseen soveltuvalla pilotointilaitteistolla on kokeiltu erilaisia kierrätystekstiilijakeita kuitukankaiden valmistukseen ja uudentyyppisellä ekstruuderilla eli suulakepuristimella pystyttiin valmistamaan komposiitteihin soveltuvaa materiaalia erilaisia kuituja sisältävistä tekstiilituotteista, kuten tyynyistä.

- Hankkeessa muodostettiin arvoverkosto, joka mahdollisti yhteistyönä toteutetun ketjutetun tuotantodemonstraation. Turun seudun kuluttajilta kerättyä ja lajiteltua poistotekstiiliä toimitettiin Ranskaan avattavaksi kuiduksi, joista Telaketjun tutkimuspartnerit ja yritykset valmistivat demotuotteitaan, kuten kuitukankaita, komposiitteja ja akustiikkapaneeleita, kertoo VTT:n erikoistutkija Eetta Saarimäki.

Kierrätyksen arvoketjuun liittyvillä kokeiluilla on osoitettu, että tekstiilien kierrätys voi olla totta myös Suomessa. Tämä edellyttää, että Suomeen saadaan tuotantoketjun puuttuvat palat.

Tekstiilijätteen hyödyntäminen uusina tuotteina ja tuotevalikoiman laajentaminen edellyttää muun muassa tekstiilienkuitujen sekä niiden sisältämien kemikaalien tunnistusta. Myös lajitteluteknologioita on kehitettävä materiaalin riittävän volyymin ja laadun takaamiseksi teollisia kierrätysprosesseja varten. Lounais-Suomen Jätehuolto, joka on yksi Telaketjun keskeisistä toimijoista, on jo suunnittelemassa Turkuun tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitosta, ja toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua.

Uutta liiketoimintaa Suomeen

VTT on laatinut alustavan arvion tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaalista. Sen mukaan vuosittainen markkinapotentiaali olisi 60–120 milj. euroa, jolloin työllisyysvaikutus olisi 150–300 henkilöä. Ensi vaiheen investointeihin kuluisi 20–30 milj. euroa. Liiketoiminnan laajennusmahdollisuuksia on nähtävissä erityisesti Tukholman ja Pietarin alueille. VTT:n alustavassa arviossa on otettu huomioon Suomessa syntyvän tekstiilijätteen määrä, poistotekstiilin kierrätysaste, uusiomateriaalin hinta-arvio sekä vielä avoinna oleva EU:n kierrätysvaatimuksen taso, joka voi olla jopa yli 50 prosenttia.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään erityisesti tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana, koska niillä arvioidaan olevan parhaiten markkinapotentiaalia.

Tekstiilijätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 70-100 miljoonaa kiloa. Suomessa kulutetaan 13-18 kg tekstiilejä asukasta kohden, ja vaatetus- ja kodintekstiilejä myydään 3,4 miljardin euron edestä.

Telaketju-hanke 2017–2019

Telaketju on hankekokonaisuus, joka keskittyi poistotekstiilien keräykseen, lajitteluun ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan arvoketjun luomiseen Suomeen. Hankkeen ja sen kaksi projektia käynnistivät VTT, Turun ammattikorkeakoulu, LAMK ja Lounasi-Suomen Jätehuolto ympäristöministeriön ja Tekesin (nyk. Business Finland) tukemana vuonna 2017. Hankekokonaisuutta laajennettiin vuonna 2018, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja Varsinais-Suomen liitto tulivat mukaan rahoittamaan jalostuslaitosinvestointia.

Telaketju 2 jatkamaan tekstiiliekosysteemin rakentamista
Suunnitteilla on Telaketju 2 -hanke, johon haetaan parhaillaan rahoitusta Business Finlandilta. Hankkeessa kehitystä tekevät niin yritykset kuin julkiset tutkimuslaitoksetkin. Päämääränä on rakentaa suomalaiselle elinkeinoelämälle entistä parempia liiketoimintaedellytyksiä tekstiilien kiertotaloudessa huomioiden materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit sekä kierrätykseen liittyvä liiketoiminta.

Telaketju-hanke:  www.telaketju.fi .

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.