Rajoitus kieltäisi mikromuovit muun muassa kosmetiikassa, pesuaineissa, lannoitteissa ja tekonurmikentillä käytettävässä muovirouheessa. Se säästäisi ympäristöä kahdessakymmenessä vuodessa 500 000 tonnin mikromuovipäästöiltä. Rajoituksesta aiheutuvat kustannukset ovat valtavat, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan on halukkuutta maksaa siitä, että jo varhaisessa vaiheessa torjutaan mikromuovipäästöjä.

Tuotteet, joista vapautuu tarkoituksella lisättyä mikromuovia

Rajoitusehdotuksen tarkoitus on kieltää Euroopan markkinoilta sellaiset tuotteet, joista vapautuu tarkoituksella lisättyä mikromuovia ympäristöön niiden käytön aikana. Tällaisia tuotteita olisivat esimerkiksi mikromuovia sisältävä kosmetiikka sekä pesu- ja puhdistusaineet.

Myös maataloudessa ja puutarhanhoidossa käytettävät muovilla päällystetyt lannoiterakeet sekä muovikuoret, jotka sulkevat sisäänsä siementen lisäksi niitä suojelevia torjunta-aineita tai muovikuoria, joita käytetään torjunta-aineiden hitaaseen annosteluun, tulisivat kielletyiksi.

Tuotteet, jotka sisältävät tarkoituksella lisättyä mikromuovia, mutta joista sitä ei vapaudu

Muunlaiset tuotteet, kuten maalit ja lakat voivat myös sisältää mikromuovia, mutta niiden käytöstä ei välttämättä tule mikromuovipäästöjä. Näiden käyttöä ei kiellettäisi, mutta niistä pitäisi raportoida ECHAlle. Näiden osalta pitäisi varmistaa, että päästöjä seurataan ja että päästöjä voidaan hallita. Tällaisten tuotteiden toimittajien pitäisi myös antaa ohjeet, miten tuotteiden käytössä syntyvät mikromuovipäästöt voidaan minimoida.

Tekonurmikenttien täyteaineena käytettävä muovirouhe

Muovirouheen osalta ehdotuksessa annettiin useampia vaihtoehtoja siihen, miten voitaisiin estää tekonurmikenttien täytemateriaalina käytettävästä muovirouheesta johtuvat mikromuovipäästöt. Yksi vaihtoehto olisi kieltää muovirouheen markkinoille saattaminen kuuden vuoden siirtymäajan kuluttua.

Rajoitus estäisi 500 000 mikromuovitonnin päätymisen ympäristöön kahdenkymmenen vuoden kuluessa.  Rajoituksesta aiheutuu arviolta 10,8 tai 19,1 miljardin euron kulut yhteiskunnalle Euroopassa, riippuen vaihtoehdosta, miten lähinnä rengasrouheesta peräisin olevan muovirouheen aiheuttamat riskit ympäristölle päätetään ratkaista. Kulut koostuvat mikromuovin korvaamisesta jollain muulla materiaalilla tai aineella tuotteissa ja myös valvonnalle aiheutuvista kuluista.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi ECHA lähettää tieteellisten komiteoiden eli riskinarviointikomitean (RAC) ja sosioekonomisesta analyysistä vastaavan komitean (SEAC) mielipiteet EU:n komissiolle. Komissio on taho, joka ehdottaa rajoituksia EU:n REACH-asetukseen. Jäsenmaat äänestävät rajoituksista REACH-komiteassa, jonka jälkeen ne käsitellään Euroopan neuvostossa ja parlamentissa.

Taustaa

Joka vuosi ympäristöön päätyy noin 42 000 tonnia mikromuovia, kun mikromuovia sisältäviä tuotteita käytetään. Mikromuovia sisältävien tuotteiden markkinat ovat yhä kasvussa. Suurin saastuttaja on tekonurmikentillä täytemateriaalina käytettävä muovirouhe, jonka mikromuovipäästöt ovat jopa 16 000 tonnia vuodessa.

Kaksi vuotta sitten tammikuussa ECHA ehdotti laaja-alaista rajoitusta tarkoituksella lisätylle mikromuoville tuotteissa, jotka saatetaan markkinoille EU/ETA-alueella. Rajoitusehdotus, jonka tarkoituksena on vähentää ja estää ympäristön saastumista, laadittiin osana EU:n strategiaa muovijätteen vähentämiseksi.

Lähde: TUKES

Lisätietoja:
ECHAn tiedote:  Scientific committees: EU-wide restriction best way to reduce microplastic pollution
ECHAn dokumentti: Restriction proposal on intentionally added microplastics – questions and answers  (pdf)
Mikromuovien rajoitusehdotuksen käsittely ECHAssa
EU:n strategia muovijätteen vähentämiseksi (EP)