https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tekoälyllä eroon työtapaturmista

Analytiikkatoimija Sofor on ollut mukana Business Finlandin (ent. Tekes) Tekoäly-hankkeessa, jossa se yhdisti työturvallisuustiedon tekoälyyn. 

valmet_people_referenssi_etusivu

Hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa, missä tekoälyä pystytään käyttämään työkyvyn analysointiin ja ennakointiin. Tekoälyä on jo sovellettu Outokummussa ja Pohjoismaiden suurimmassa raakateräksen tuottajassa SSAB:ssä.

- Tähtäämme maailman turvallisimmaksi teräsyhtiöksi. Tavoittelemme nollatoleranssia kaikissa työtapaturmissa ja työperäisissä sairauksissa. Tähän mennessä olemme jo käyttäneet helpot turvakeinot, kuten kypäräpakon, joten nyt halusimme mennä pidemmälle. Tekoälyn avulla voimme löytää piilevät syyt, jotka aiheuttavat tapaturmia, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen SSAB:ltä kertoo.

Keskimäärin noin 15 000 työntekijän yrityksessä työpoissaolojen aiheuttamat kulut voivat olla jopa 50-70 miljoonaa euroa vuodessa. Tapaturmataajuuden pienentämiseen eivät pelkät ihmissilmät pysty, vaan siihen tarvitaan väsymättömän tekoälyn rikastamaa analytiikkaa ja tapaturmiin johtavien tilanteiden ennakointia.

- Työturvallisuustiedon ja tekoälyn yhdistämisessä olennaista on se, että ihmiselle mahdottomat tehtävät siirtyvät ohjelmistolle. Sovellus jaksaa louhia ja analysoida suuria määriä dataa väsymättömästi ja tunnistaa nopeasti aiemmat, samanlaiset tapaturmat. Se yhdistelee ilmiöitä, sen avulla löydetään tapaturmariskejä ja korrelaatioita, esimerkiksi tapaturma-altteimmat paikat tehtaalla. Myös perusraportointiin saadaan uusia näkökulmia, kuten mihin aikaan vuorokaudesta tai minä viikonpäivänä tapaturma-alttius on suurimmillaan, Soforin Head of Analytics Kirsti Laurila sanoo.

Laurila korostaa, että siinä missä ihminen pystyy ajan kanssa löytämään datamassasta vaikkapa nosturi- tai trukkitapaturmat, voidaan NLP:tä (Natural Language Processing) käyttäen tehdä vapaan tekstin analyysiä ja löytää tapaturmien yhteisiä tekijöitä.

Hankkeessa hyödynnetään Suomen ja Puolan toimipaikkojen työturvallisuustietoja. Ympäri maailmaa toimivalla SSAB:llä on käytössään eri työkieliä 24. Tekoäly pystyisi periaatteessa kääntämään ja yhdistämään kaikki kielet analyysissa – näin sisältö on kokonaisuudessaan hyödynnettävissä.

www.sofor.fi

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.