Millaisia haasteita tämä tuo tietoturvallisuuden osalta? Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kertoi Promaint-lehdelle näkemyksistään Suomen teollisuuden kyberturvallisuuden nykytilasta.

Kuinka yleisiä ovat teollisuuden toimijoita kohtaan tehdyt kyberhyökkäykset nykyään?

Yleinen trendi on kasvava. Eri toimijat tulevat yhä ammattimaisemmiksi ja monia kyberhyökkäyksiä ja -haitantekoja voi ostaa internetistä jo palveluna. Havainnot hyökkäyksistä ovat viimevuosien aikana lisääntyneet. Samalla on vaikea tietää totuutta, sillä erilaiset tiemurrot pidetään usein salassa eikä niistä kerrota useinkaan julkisesti tai ilmoiteta viranomaisille.

Suhtautuvatko suomalaiset teollisuusyritykset kyberturvallisuusriskeihin riittävällä vakavuudella?

Osa suomalaisista yrityksistä ottaa asiat vakavasti, ja osa ei. Oleellinen haaste on myös muutosnopeus tällä alalla, mikä edellyttää turvallisuuden jatkuvaa kehittämistä ja huomioimista.

Lähtökohtaisesti sanoisin, ettei turvallisuutta tule kuitenkaan nähdä liiaksi uhkien, riskien ja pelkojen kautta. Mielestäni turvallisuus tulee ymmärtää ensisijaisesti mahdollistajana, kun siitä osataan oikealla tavalla huolehtia.

On selvä, että yritysten ja kriittisen infrastruktuurimme digitalisoituessa riippuvuutemme tämän digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta kasvaa. Tällöin myös digitaalisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, merkitys nousee. Sama koskee yleisesti teknologian yhä kiihtyvää läpitunkeutumista lähes kaikkialle yhteiskuntamme, yrityselämämme ja ihmisten arkipäivän alueille. Tietoisuus on noussut vuoden aikana paljon, mutta riittävän vakavasti kyberturvallisuuteen ei useinkaan suhtauduta. Valitettavasti. Tosin esimerkiksi uusien hankkeiden tarjouspyynnöissä alkaa tämä kyberturvallisuuden huomiointi ja vaatimustason nostaminen alkavat onneksi jo hiljalleen olemaan mukana.

Mitä vaaroja piilee kyberhyökkäysten osalta?

Vastakysymyksenä voisi kysyä, että mitä tapahtuisi, jos automaatiojärjestelmät eivät toimisi tai tietojärjestelmät eivät olisi käytössä. Millainen kustannusvaikutus, maineenmenetys ja esimerkiksi ympäristövahingot voisivat aiheutua, jos nämä ongelmat kestäisivät muutaman päivän? Väitän, että emme täysin edes tiedosta, miten riippuvaisia tänä päivänä digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta olemme.

Kuinka haavoittuvaisia nykyiset teollisuusyritysten automaatiojärjestelmät ovat erilaisille kyberhyökkäyksille?

Ensin on syytä huomioida kaksi asiaa. Miten helpon kohteen itsestämme teemme eli, jollei edes perusasioista turvallisuuden osalta huolehdita, olemme varsin helppo kohde, eikä hyökkäyksen toteuttaminen silloin vaadi korkeaa ammattitaitoa. Toiseksi kyse on hyökkääjän kyvykkyydestä. Jos ajattelemme esimerkiksi rahan motivoivia kyberrikollisia, niin he etsivät nimenomaan helppoja kohteita. Valtiollisten toimijoiden kyvykkyys on jo huomattavasti korkeampi, jos heillä on intressinä hyökkäysten toteuttaminen. Teollisuusautomaatiojärjestelmät on pääsääntöisesti suojattu ainakin jollakin tasolla. Kehitys menee eteenpäin, mutta vielä suhteellisen verkkaisesti.

Millaisia asioita teollisuuden toimijoiden tulisi huomioida suunnitellessa tietoturvallisempaa tuotantoa tai tuotantolaitosta?

On tärkeää, että teollisuuden toimija valitsee luotettavan ja osaavan kumppanin automaatiojärjestelmien rakentamiseen, päivitykseen ja ylläpitoon. Luottamuksen ohella kumppanin on oltava sellainen, joka ymmärtää tuotantoprosessit ja automaatiojärjestelmien rakenteet, jotta suojautuminen osataan tehdä asianmukaisin toimenpitein tuotannon tavoitteita vaarantamatta. Pelkät tietotekniset taidot eivät yksin riitä, on oltava vahva osaaminen teollisuusautomaation sekä järjestelmärakenteiden ja -verkkojen osaamiseen.

Haasteet ovat isoja ja samalla turvallisuuskenttä uhkineen on jatkuvassa muutostilassa. Rahan motivoimat rikolliset tulevat yhä ammattimaisemmiksi kiristyshaittaohjelmineen ja huijauksineen, erilaiset hakkeriryhmät tekevät ilkivaltaa ja teollisuusvakoilu (datamanipulaatio mukaan lukien) on vakavuudessaan kasvava uhka.

Tulisiko teollisuudessa tietoturva-asioita hahmottaa nykyistä enemmän tärkeänä osana teollisuusyrityksen "peruskunnossapitoa”?

Ehdottomasti. Kyse on jatkuvuudensuunnittelusta, mikä on liiketoiminnankin kannalta hyvin keskeinen asia. Siksi toivonkin, että näihin asioihin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Lue kyberturvallisuusaiheesta lisää tulevasta Promaint-lehden numerosta 1/2019  www.promaintlehti.fi