https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Teollisuuden kyberturvallisuus osaksi peruskunnossapitoa

Suomen teollisuus pyörii pitkälti automaatiojärjestelmien varassa. Ne ovat keskeisessä roolissa niin itse tuotannossa kuin myös teollisuuden tarvitsemassa energiantuotannossa ja muussa kriittisessä infrastruktuurissa.

Millaisia haasteita tämä tuo tietoturvallisuuden osalta? Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kertoi Promaint-lehdelle näkemyksistään Suomen teollisuuden kyberturvallisuuden nykytilasta.

Kuinka yleisiä ovat teollisuuden toimijoita kohtaan tehdyt kyberhyökkäykset nykyään?

Yleinen trendi on kasvava. Eri toimijat tulevat yhä ammattimaisemmiksi ja monia kyberhyökkäyksiä ja -haitantekoja voi ostaa internetistä jo palveluna. Havainnot hyökkäyksistä ovat viimevuosien aikana lisääntyneet. Samalla on vaikea tietää totuutta, sillä erilaiset tiemurrot pidetään usein salassa eikä niistä kerrota useinkaan julkisesti tai ilmoiteta viranomaisille.

Suhtautuvatko suomalaiset teollisuusyritykset kyberturvallisuusriskeihin riittävällä vakavuudella?

Osa suomalaisista yrityksistä ottaa asiat vakavasti, ja osa ei. Oleellinen haaste on myös muutosnopeus tällä alalla, mikä edellyttää turvallisuuden jatkuvaa kehittämistä ja huomioimista.

Lähtökohtaisesti sanoisin, ettei turvallisuutta tule kuitenkaan nähdä liiaksi uhkien, riskien ja pelkojen kautta. Mielestäni turvallisuus tulee ymmärtää ensisijaisesti mahdollistajana, kun siitä osataan oikealla tavalla huolehtia.

On selvä, että yritysten ja kriittisen infrastruktuurimme digitalisoituessa riippuvuutemme tämän digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta kasvaa. Tällöin myös digitaalisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, merkitys nousee. Sama koskee yleisesti teknologian yhä kiihtyvää läpitunkeutumista lähes kaikkialle yhteiskuntamme, yrityselämämme ja ihmisten arkipäivän alueille. Tietoisuus on noussut vuoden aikana paljon, mutta riittävän vakavasti kyberturvallisuuteen ei useinkaan suhtauduta. Valitettavasti. Tosin esimerkiksi uusien hankkeiden tarjouspyynnöissä alkaa tämä kyberturvallisuuden huomiointi ja vaatimustason nostaminen alkavat onneksi jo hiljalleen olemaan mukana.

Mitä vaaroja piilee kyberhyökkäysten osalta?

Vastakysymyksenä voisi kysyä, että mitä tapahtuisi, jos automaatiojärjestelmät eivät toimisi tai tietojärjestelmät eivät olisi käytössä. Millainen kustannusvaikutus, maineenmenetys ja esimerkiksi ympäristövahingot voisivat aiheutua, jos nämä ongelmat kestäisivät muutaman päivän? Väitän, että emme täysin edes tiedosta, miten riippuvaisia tänä päivänä digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta olemme.

Kuinka haavoittuvaisia nykyiset teollisuusyritysten automaatiojärjestelmät ovat erilaisille kyberhyökkäyksille?

Ensin on syytä huomioida kaksi asiaa. Miten helpon kohteen itsestämme teemme eli, jollei edes perusasioista turvallisuuden osalta huolehdita, olemme varsin helppo kohde, eikä hyökkäyksen toteuttaminen silloin vaadi korkeaa ammattitaitoa. Toiseksi kyse on hyökkääjän kyvykkyydestä. Jos ajattelemme esimerkiksi rahan motivoivia kyberrikollisia, niin he etsivät nimenomaan helppoja kohteita. Valtiollisten toimijoiden kyvykkyys on jo huomattavasti korkeampi, jos heillä on intressinä hyökkäysten toteuttaminen. Teollisuusautomaatiojärjestelmät on pääsääntöisesti suojattu ainakin jollakin tasolla. Kehitys menee eteenpäin, mutta vielä suhteellisen verkkaisesti.

Millaisia asioita teollisuuden toimijoiden tulisi huomioida suunnitellessa tietoturvallisempaa tuotantoa tai tuotantolaitosta?

On tärkeää, että teollisuuden toimija valitsee luotettavan ja osaavan kumppanin automaatiojärjestelmien rakentamiseen, päivitykseen ja ylläpitoon. Luottamuksen ohella kumppanin on oltava sellainen, joka ymmärtää tuotantoprosessit ja automaatiojärjestelmien rakenteet, jotta suojautuminen osataan tehdä asianmukaisin toimenpitein tuotannon tavoitteita vaarantamatta. Pelkät tietotekniset taidot eivät yksin riitä, on oltava vahva osaaminen teollisuusautomaation sekä järjestelmärakenteiden ja -verkkojen osaamiseen.

Haasteet ovat isoja ja samalla turvallisuuskenttä uhkineen on jatkuvassa muutostilassa. Rahan motivoimat rikolliset tulevat yhä ammattimaisemmiksi kiristyshaittaohjelmineen ja huijauksineen, erilaiset hakkeriryhmät tekevät ilkivaltaa ja teollisuusvakoilu (datamanipulaatio mukaan lukien) on vakavuudessaan kasvava uhka.

Tulisiko teollisuudessa tietoturva-asioita hahmottaa nykyistä enemmän tärkeänä osana teollisuusyrityksen "peruskunnossapitoa”?

Ehdottomasti. Kyse on jatkuvuudensuunnittelusta, mikä on liiketoiminnankin kannalta hyvin keskeinen asia. Siksi toivonkin, että näihin asioihin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Lue kyberturvallisuusaiheesta lisää tulevasta Promaint-lehden numerosta 1/2019  www.promaintlehti.fi

Uusimmat artikkelit

Selvitys: Öljyn varastointi jatkossakin osa liikenteen huoltovarmuuspalettia

Fossiilisten polttonesteiden varmuusvarastointia on syytä ylläpitää tulevina vuosikymmeninäkin, vaikka erityisesti henkilöautoliikenteessä sähköistymisen odotetaan etenevän, suositetaan AFRYn tuoreessa selvityksessä. Samalla on syytä valmistautua uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja kehittää järjestelmiä sähkönsaannin turvaamiseksi.

29.6.2021 | Alan Uutiset

SFS:n toimitusjohtaja Helena Vänskä eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä on valittu eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin hallitukseen kaksivuotiselle kaudelle. Valinta tarjoaa Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle merkittävän näköalapaikan eurooppalaisen standardisoinnin kehitykseen.

Kurikan Vesihuolto digitalisoi vesihuollon palveluitaan Digitan IoT-verkon avulla

Kurikan Vesihuolto Oy ja Digita ovat aloittaneet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Uudet etäluettavat vesimittarit ja vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2025 mennessä. Vesihuollon digitalisoinnissa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvaa IoT-verkkoa.

Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt

Terrafamen uuden akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on käynnistynyt. Terrafame teki päätöksen akkukemikaalitehtaan 240 miljoonan euron investoinnista vuonna 2018. Akkukemikaalitehdas on valmistuessaan kapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista akkukemikaalien tuotantolinjoista.

21.6.2021 | Tutkimus ja koulutus

Uudet kaukokartoitusmenetelmät soveltuvat hyvin puulajien erotteluun

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kehittävät IBC-Carbon-tutkimushankkeessa uudenlaisia kaukokartoitusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia metsien monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa.

VR ottaa käyttöön koneälyisen apukuskin

VR on ottanut kevään aikana sekä matkustaja- että tavaraliikenteen junissa käyttöön veturinkuljettajaa avustavan, koneälyä hyödyntävän DAS-järjestelmän. DAS auttaa optimoimaan junan ajoa niin, että energiatehokkuus lisääntyy, täsmällisyys paranee ja samalla matkustusmukavuus kasvaa.

1.6.2021 | Kumppaniartikkeli

S/Y Christopher -jahdin peräsimien tiivisteiden vaihto – kuinka jahti päätyi Suomeen?

Viisi vuotta sitten S/Y Christopher -jahti oli Mallorcalla kunnostuksessa ja Baltic Yachts auttoi heitä siellä monissa kunnostukseen liittyvissä asioissa. Samalla Baltic Yachts loi hyvät suhteet kapteeni Mark O’Reillyyn.