Teollisuuden kyberturvallisuus osaksi peruskunnossapitoa

Suomen teollisuus pyörii pitkälti automaatiojärjestelmien varassa. Ne ovat keskeisessä roolissa niin itse tuotannossa kuin myös teollisuuden tarvitsemassa energiantuotannossa ja muussa kriittisessä infrastruktuurissa.

Millaisia haasteita tämä tuo tietoturvallisuuden osalta? Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kertoi Promaint-lehdelle näkemyksistään Suomen teollisuuden kyberturvallisuuden nykytilasta.

Kuinka yleisiä ovat teollisuuden toimijoita kohtaan tehdyt kyberhyökkäykset nykyään?

Yleinen trendi on kasvava. Eri toimijat tulevat yhä ammattimaisemmiksi ja monia kyberhyökkäyksiä ja -haitantekoja voi ostaa internetistä jo palveluna. Havainnot hyökkäyksistä ovat viimevuosien aikana lisääntyneet. Samalla on vaikea tietää totuutta, sillä erilaiset tiemurrot pidetään usein salassa eikä niistä kerrota useinkaan julkisesti tai ilmoiteta viranomaisille.

Suhtautuvatko suomalaiset teollisuusyritykset kyberturvallisuusriskeihin riittävällä vakavuudella?

Osa suomalaisista yrityksistä ottaa asiat vakavasti, ja osa ei. Oleellinen haaste on myös muutosnopeus tällä alalla, mikä edellyttää turvallisuuden jatkuvaa kehittämistä ja huomioimista.

Lähtökohtaisesti sanoisin, ettei turvallisuutta tule kuitenkaan nähdä liiaksi uhkien, riskien ja pelkojen kautta. Mielestäni turvallisuus tulee ymmärtää ensisijaisesti mahdollistajana, kun siitä osataan oikealla tavalla huolehtia.

On selvä, että yritysten ja kriittisen infrastruktuurimme digitalisoituessa riippuvuutemme tämän digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta kasvaa. Tällöin myös digitaalisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, merkitys nousee. Sama koskee yleisesti teknologian yhä kiihtyvää läpitunkeutumista lähes kaikkialle yhteiskuntamme, yrityselämämme ja ihmisten arkipäivän alueille. Tietoisuus on noussut vuoden aikana paljon, mutta riittävän vakavasti kyberturvallisuuteen ei useinkaan suhtauduta. Valitettavasti. Tosin esimerkiksi uusien hankkeiden tarjouspyynnöissä alkaa tämä kyberturvallisuuden huomiointi ja vaatimustason nostaminen alkavat onneksi jo hiljalleen olemaan mukana.

Mitä vaaroja piilee kyberhyökkäysten osalta?

Vastakysymyksenä voisi kysyä, että mitä tapahtuisi, jos automaatiojärjestelmät eivät toimisi tai tietojärjestelmät eivät olisi käytössä. Millainen kustannusvaikutus, maineenmenetys ja esimerkiksi ympäristövahingot voisivat aiheutua, jos nämä ongelmat kestäisivät muutaman päivän? Väitän, että emme täysin edes tiedosta, miten riippuvaisia tänä päivänä digitaalisen toimintaympäristön toimivuudesta olemme.

Kuinka haavoittuvaisia nykyiset teollisuusyritysten automaatiojärjestelmät ovat erilaisille kyberhyökkäyksille?

Ensin on syytä huomioida kaksi asiaa. Miten helpon kohteen itsestämme teemme eli, jollei edes perusasioista turvallisuuden osalta huolehdita, olemme varsin helppo kohde, eikä hyökkäyksen toteuttaminen silloin vaadi korkeaa ammattitaitoa. Toiseksi kyse on hyökkääjän kyvykkyydestä. Jos ajattelemme esimerkiksi rahan motivoivia kyberrikollisia, niin he etsivät nimenomaan helppoja kohteita. Valtiollisten toimijoiden kyvykkyys on jo huomattavasti korkeampi, jos heillä on intressinä hyökkäysten toteuttaminen. Teollisuusautomaatiojärjestelmät on pääsääntöisesti suojattu ainakin jollakin tasolla. Kehitys menee eteenpäin, mutta vielä suhteellisen verkkaisesti.

Millaisia asioita teollisuuden toimijoiden tulisi huomioida suunnitellessa tietoturvallisempaa tuotantoa tai tuotantolaitosta?

On tärkeää, että teollisuuden toimija valitsee luotettavan ja osaavan kumppanin automaatiojärjestelmien rakentamiseen, päivitykseen ja ylläpitoon. Luottamuksen ohella kumppanin on oltava sellainen, joka ymmärtää tuotantoprosessit ja automaatiojärjestelmien rakenteet, jotta suojautuminen osataan tehdä asianmukaisin toimenpitein tuotannon tavoitteita vaarantamatta. Pelkät tietotekniset taidot eivät yksin riitä, on oltava vahva osaaminen teollisuusautomaation sekä järjestelmärakenteiden ja -verkkojen osaamiseen.

Haasteet ovat isoja ja samalla turvallisuuskenttä uhkineen on jatkuvassa muutostilassa. Rahan motivoimat rikolliset tulevat yhä ammattimaisemmiksi kiristyshaittaohjelmineen ja huijauksineen, erilaiset hakkeriryhmät tekevät ilkivaltaa ja teollisuusvakoilu (datamanipulaatio mukaan lukien) on vakavuudessaan kasvava uhka.

Tulisiko teollisuudessa tietoturva-asioita hahmottaa nykyistä enemmän tärkeänä osana teollisuusyrityksen "peruskunnossapitoa”?

Ehdottomasti. Kyse on jatkuvuudensuunnittelusta, mikä on liiketoiminnankin kannalta hyvin keskeinen asia. Siksi toivonkin, että näihin asioihin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Lue kyberturvallisuusaiheesta lisää tulevasta Promaint-lehden numerosta 1/2019  www.promaintlehti.fi

Uusimmat artikkelit

Fortumin Loviisan voimalaitoksen vuosihuolto 2019 alkaa, vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto alkaa sunnuntaina 18. elokuuta laitoksen kakkosyksiköstä, minkä jälkeen huolletaan ykkösyksikkö. Tänä vuonna molemmilla laitos yksiköillä on vuorossa polttoaineenvaihtoseisokki. Vuosihuoltojen arvioidaan kestävän yhteensä noin 35 vuorokautta.

14.8.2019 | Alan Uutiset

Vinkkejä lastuamisnesteiden käsittelyn tehostamiseen ja muita tärppejä Kunnossapidon osto-oppaasta

Tehostamalla lastuamisnesteiden käsittelyä voidaan saavuttaa runsaasti hyötyjä. Näin voidaan esimerkiksi vähentää suunnittelemattomia käyttökatkoja ja pidentää työkalujen ja koneiden käyttöikää. Noudattamalla Fuchs Oil Finland Oy:n vinkkejä voit pitää tuotannon tehokkaana ja tasaisena. Lue aiheesta lisää tästä

SSAB:n Raahen tehtaalla testattiin onnistuneesti fossiilisen hiilen korvaamista biohiilellä

SSAB:n Raahen terästehtaalla on testattu viimeksi kuluneen vuoden aikana kahteen otteeseen biohiilen käyttöä masuunin raaka-aineena. Testeissä fossiilisesta injektiohiilestä eli PCI-hiilestä korvattiin ensin 4 prosenttia ja sitten 10 prosenttia biohiilellä. Testien perusteella biohiilen 10 prosentin osuus on mahdollinen, mikä vähentäisi fossiilisesta hiilestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä 100 000 tonnia vuodessa. 

Tuore selvitys sen vahvisti: hyvä johtaminen lisää kannattavuutta

Hyvä johtaminen ja esimiestyö lisäävät selkeästi yritysten kannattavuutta. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa tehty selvitys osoitti, että kannattavuudessa voi olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä. Hyvällä johtamisella on myönteinen vaikutus myös työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen.

26.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Konesali törrötti keskellä rakennustyömaata, 5000 opiskelijan LAMK nousi ympärille

Lahden ammattikorkeakoulu LAMK:in neljä erillistä kampusta yhdistyivät saman katon alle syksyllä 2018. Uusi kampus saneerattiin vanhan huonekalutehtaan tiloihin ja se palvelee viittätuhatta tekniikan, designin, liiketalouden, matkailun ja sote-alan opiskelijaa 24 tuntia vuorokaudessa.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.