Lähde: EK

Tukesin yksi sähköturvallisuuden valvonnan muoto on kenttävalvonta, jossa toiminnanharjoittajien toimipaikoille, sähkön käyttöpaikoille sekä sähkölaitteistojen rakennuspaikoille tehtävillä käynneillä todetaan keskeisten sähköturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen. Kenttävalvonnan kohteet valitaan pääsääntöisesti riskiperusteisesti sekä osin toimintaympäristöstä tehtyjen havaintojen perusteella. Valvonnan teemakohteita vaihdellaan vuosittain. 

Sähkölaitteistojen käytön valvonnan käynnit kohdistetaan pääosin kohteisiin, joissa tulee olla nimetty vastuuhenkilö, käytön johtaja.  Valvontaa kohdistettiin enemmän myös kohteisiin, joissa sähkölaitteiston haltija hallinnoi suuria kiinteistömassoja (esimerkiksi kunnat, kaupungit ja erilaiset yhteisöt) sekä kohteisiin, joissa sähkölaitteiston käytön johtaja toimii vastuuhenkilönä useissa kohteissa. Valvontakäyntejä on viime vuosina tehty kasvavissa määrin myös jakeluverkkoyhtiöihin sekä sellaisiin laitteistoihin, joihin Tukes on tehnyt valvontakäynnin aikaisemmin ja toiminnassa on havaittu huomattavia teknisiä tai käyttö- ja kunnossapitotoimintaan liittyviä puutteita. Myös ilmoitukset puutteellisesta toiminnasta tai suoranaisesta vaaraa aiheuttavasta laitteistosta saattavat johtaa paikan päälle tehtävään valvontakäyntiin.

Valvontahavaintojen perusteella on muodostunut kuva, että turvallisuuden ylläpidossa on huomattavasti kehitettävää.

- Osassa laitteistoja havaittiin huomattavia puutteita sellaisten tehtävien hoidossa, jotka kuuluvat sähköturvallisuussäädösten mukaan käytön johtajan perustehtäviin. Tehtävien puutteellisen hoitamisen juurisyyksi voi usein tunnistaa sen, ettei käytön johtajalla ole riittävää kosketusta laitteiston käyttöön liittyviin käytännön kysymyksiin. Räikeimmissä tapauksissa on voitu todeta, että nimetty käytön johtaja ei ole millään tavoin perehtynyt vastuullaan olevien sähkölaitteistojen teknisiin kysymyksiin saati toiminnan erityispiirteisiin tai ohjannut ja valvonut sähköturvallisuuden ylläpitoa, Tukes kertoo verkkosivustollaan.

Vastuu sähkölaitteiston turvallisuudesta on sen haltijalla

Sähköturvallisuussäädösten mukaan sähkölaitteiston haltija vastaa viime kädessä siitä, että sähkölaitteisto pysyy turvallisena. Säädösten mukaan sähkölaitteiston haltijan tulee myös antaa käytön johtajalle tarvittavat tiedot, jotta tämä voi olla selvillä sähkölaitteistossa tehtävistä sähkö- ja käyttötöistä ja siten johtaa ja valvoa niitä. Tiedon kulku sähkölaitteiston haltijan ja käytön johtajan välillä onkin usein ollut riittämätöntä, varsinkin sellaisissa laitteistoissa, joissa käytön johtaja ei ole sähkölaitteiston haltijan palveluksessa.

Valvontakäynneillä on tehty jonkin verran havaintoja puutteellisista kunnossapito-ohjelmista.

- Eräissä tapauksissa se on jopa puuttunut kokonaan. Teknisissä pistokoetarkastuksissa on vakavimpina puutteina havaittu jopa välittömiä sähköiskun vaaroja. Tällöin kyseessä on yleisimmin ollut koteloinniltaan rikkoontunut koje tai sähkölaite. Myös yleisissä tiloissa olevia lukitsemattomia sähkökeskuksia, joissa on kannen alla ollut kosketeltavia jännitteisiä osia, on myös havaittu sekä puutteellisesti verkosta erotettuja tai käytöstä poistettuja asennuksen osia.

Muutamissa tapauksissa Tukesin aiemmalla valvontakäynnillä tai kolmansien osapuolien suorittamissa varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa havaittuja puutteita ei ollut korjattu.

- Vahinkotilanteessa tällainen sähköturvallisuussäädösten noudattamatta jättäminen voi olla sekä sähkölaitteiston haltijan että käytön johtajan vastuiden kannalta sietämätöntä. Pääsääntöisesti merkittävät todetut puutteet ovat korjatut. Kehitettävää on kuitenkin havaittu usein menettelyissä, joilla hallitaan ja voidaan varmistua, että kaikki havaitut viat tulevat korjatuiksi. Havaittujen vikojen ja puutteiden korjaamisesta tulee pitää sopivalla tavalla kirjaa.

Säännöllinen kunnossapito on tärkeää

Pistokoeluontoisilla, suhteellisen harvoin tehtävillä lakisääteisillä määräaikaistarkastuksilla ei voida korvata haltijan toimesta järjestettävää kunnossapitoa. Voimaan tulleessa uudessa sähköturvallisuuslaissa korostuu toiminnanharjoittajan oman toiminnan vastuullisuus ja ne menettelyt, joilla käytön turvallisuutta pidetään jatkuvasti yllä. Lisäksi lakiin on kirjoitettu täsmennys, jonka mukaan sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksessa tulee myös arvioida, onko sähkölaitteiston kunnossapito ollut riittävää turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Kun valvonnassa havaitut ja tai muuta kautta Tukesin tietoon tulleet puutteet ovat turvallisuuden kannalta merkittäviä, on Tukes pyytänyt selvitystä havaittujen puutteiden korjaamisesta. Vakavien teknisten puutteiden lisäksi selvitystä pyydetään, jos laitteistolle ei ole laadittu lakiin perustuvaa huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa. Pääsääntöisesti selvityksiä pyydetään käytön johtajilta. Vakavimmissa tapauksissa, kun sähkölaitteisto taikka sen huolto tai käyttö ei ole sähköturvallisuuslain mukaista, määrätään sähkölaitteiston haltijan korjaamaan puutteellisuudet ja laiminlyönnit määräajassa taikka kielletään laitteiston tai sen osan käyttö. Annettua määräystä voidaan tehostaa tarvittaessa uhkasakolla.

Kun kyse on käytön johtajan tehtävien laiminlyönnistä eikä tehtävien hoidossa noudateta sähköturvallisuuslakiin perustuvia vaatimuksia, kehotetaan käytön johtajaa saattamaan toimintansa säädösten edellyttämälle tasolle ja tarvittaessa annetaan tälle varoitus. Jos puutteet ja laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia tai jos annetusta kehotuksesta tai varoituksesta huolimatta puutteita tai laiminlyöntejä ei korjata, Tukes voi kieltää osaksi tai kokonaan käytön johtajan toiminnan määräajaksi tai toistaiseksi. Pakkokeinoja joudutaan käyttämään kuitenkin hyvin poikkeuksellisesti. Pääosa käytön johtajista ja laitteistojen haltijoista toimii vastuullisesti ja usein toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella.