https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Työfiilis-sovellus mittaa työhyvinvointia ja työn sujuvuutta teollisilla työpaikoilla

Eurooppalainen Factory2Fit-tutkimuskonsortiossa kehitetään VTT:n johdolla ratkaisuja, joiden avulla valmistavan teollisuuden työntekijät saavat kannustavaa palautetta omasta työhyvinvoinnistaan ja -suorituksestaan. VTT kehittää yhteistyössä suomalaisen Finn-Power Oy:n kanssa hankkeessa Työfiilis-sovellusta, jota parhaillaan koekäytetään forssalaisen Stera Oy:n työntekijöillä.

Linja_vtt_1

Linja ja operaattori: Työntekijä saa tietoa hyvinvoinnistaan aktiivisuusrannekkeen avulla ja tietoa työn sujuvuudesta automaatiolinjan toimintatietojen kautta. VTT, Päivi Heikkilä

Digitalisoituvissa työympäristöissä työntekijöiltä hämärtyy helposti käsitys, mitä työssä saa aikaan. Kuitenkin kannustava palaute työsuorituksesta samoin kuin saavutukset ja onnistumisen elämykset ovat tärkeitä työssä jaksamisen ja työmotivaation kannalta.

Työfiilis-sovellus tarjoaa työntekijälle henkilökohtaista palautetta työvuoron sujumisesta ja omasta hyvinvoinnista. Kokeilussa sovellus on integroitu Finn-Powerin valmistamiin, pitkälle automatisoituihin Prima Power metallin työstölinjoihin. Työfiilis-sovellus koostaa palautteen automaatiolinjan toimintatiedoista sekä Fitbit-aktiivisuusrannekkeen hyvinvointimittaustiedoista. Ainoastaan työntekijä itse pääsee tarkastelemaan näitä tietoja. Sovelluksen tarkoitus on auttaa oivaltamaan, kuinka työn sujuvuus vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja toisaalta, kuinka oma hyvinvointi vaikuttaa työhön. Sovellus myös kannustaa suosimaan hyvinvointia tukevia elämäntapoja.

Työfiilis-sovellus on ollut Steran automaatiolinjan operaattoreilla koekäytössä. Koekäyttöön osallistuvat operaattorit kertovat, että koneen käyttöasteen näkeminen työvuoron jälkeen on ollut hyvä kannustin. Yllättävää on ollut huomata, että työvuoron aikana voi tulla jopa 10 000 askelta. Työvuoron jälkeen graafinen trendikuva kertoo vuoron sujumisesta. Se auttaa muistelemaan, oliko vuorossa jotain erityistä. Esimerkiksi vikatilasta selviämistä on voinut analysoida ja miettiä voisiko jatkossa toimia jotenkin toisin. Pitkällä aikajänteellä sovellus voi auttaa löytämään itselle sopivan työtyylin ja työtavan.

- Kun saadaan ihmiset tyytyväiseksi työssään, niin myös työn tehokkuus paranee. Tämä sovellus tarjoaa palautetta vain työntekijälle, ja niin pitää ollakin. Jatkossa pitäisi olla kolmas osapuoli, jonka kautta työnantaja voisi saada koottua ja suodatettua palautetta, joka auttaa tunnistamaan ongelmakohtia ja mitä pitäisi muuttaa, Yksikön päällikkö Tero Marjamäki Steralta toteaa.

Työfiilista kannustavasta palautteesta

”Tulevaisuuden työelämässä työntekijät ottavat yhä enemmän vastuuta omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Factory2Fit-hankkeessa kehitetty Työfiilis-sovellus tukee tätä kehitystä tarjoamalla kannustavaa palautetta ja auttamalla työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa sekä kehityskohteet. Työhyvinvoinnin ja työsuorituksen seuraaminen tukee yksilöllistä työssäoppimista itselle sopivassa tahdissa,” sanoo hankkeen koordinaattori Eija Kaasinen VTT:ltä.

”Haastatellessamme tehtaiden työntekijöitä nousi esiin, että työstä saatu palaute mielletään usein kielteiseksi, kun seurataan esimerkiksi virheiden määrää tai aikaa, jolloin koneet eivät ole käytössä. Työfiilis-sovelluksessa halusimme korostaa erityisesti positiivista palautetta, joka voi nostaa työfiilistä ja vaikuttaa myönteisesti työntekijän työtyytyväisyyteen ja motivaatioon,” kertoo pilotoinnista vastaava tutkija Päivi Heikkilä VTT:ltä.

EU:n rahoittamaan Horizon 2020 -ohjelmaan kuuluva Factory2Fit-projekti alkoi lokakuussa 2016 ja jatkuu syyskuuhun 2019 asti. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joiden avulla valmistavan  teollisuuden työympäristöt mukautuvat työntekijöiden yksilöllisten kykyjen, tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kehityskohteena on myös ratkaisut, jotka tukevat tiedon jakamista ja yksilöllistä työssäoppimista sekä työntekijöiden osallistumista oman työnsä ja työympäristönsä suunnitteluun. Hankkeeseen osallistuu 9 partneria: VTT, Finn-Power Oy (Prima Power) ja Visual Components Suomesta, Continental, Amorph Systems ja Chemnitzin tekninen yliopisto Saksasta, United Technologies Research Centre ja Carr Communications Irlannista sekä CERTH-tutkimuslaitos Kreikasta

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.