Työturvallisuuden vuositilasto 2017: Suurimmat haasteet sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa

Työturvallisuuden suurimmat haasteet ovat sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa. Tuoreen tilaston mukaan vain joka viides suomalaisyritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

work_s

Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Toukokuun alussa ilmestynyt Safetumin työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain noin joka viides yritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo haluaa saada kaikenkokoisten yritysten johtajat ymmärtämään työturvallisuuden eteen tehtävän työn merkityksen.

- Minusta jokaisessa yrityksessä pitäisi olla tavoitteena nolla tapaturmaa. Se ei ole mitään utopiaa, sillä Suomessa on jo paljon yrityksiä jotka pystyvät siihen. Yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten se voi saavuttaa tavoitteen.

Suomessa tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 220 000 työtapaturmaa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan laskenut, että työtapaturmien takia menetetään 2–2,5 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen mukaan yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset. Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Tällöin kustannukset nousevat moninkertaisiksi.

- Jokainen työtapaturma on turha. Olemme huomanneet, että esimerkiksi asiantuntijatyössä ei kiinnitetä riittävästi huomiota työturvallisuuteen, kun tapaturmien riski ei ole niin selvästi näkyvillä kuin vaikka konepajalla, kertoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Työturvallisuuden vuositilasto 2017 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät eniten työturvallisuutta. Nämä riskit muodostivat 39 prosentin osuuden kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista. Tilasto perustuu noin 300 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.

Safetumin turvallisuusasiantuntijat ovat huomanneet, että työturvallisuuteen liittyvät asiat hoidetaan parhaiten suurissa yrityksissä. Suurimpia haasteita on puolestaan yrityksissä, jotka kasvavat nopeasti.

- Kyse on ihan tavallisista yrityksistä. Jos yhden ihmisen yritys palkkaa työntekijän, sille tulee työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Ne unohtuvat yrittäjältä helposti kaiken muun keskellä, Miko Kortesalo kertoo.

- Kaikki pienet tai keskisuuret yritykset eivät myöskään tiedä, mitä asioita heidän pitää hoitaa. Tai niitä ei pidetä tärkeinä, täydentää Tuomas Jurvelin.

Väkivallan uhka kasvaa

Suurin työturvallisuuden vuositilastossa liittyvä muutos liittyy väkivaltaan. Uhka- tai väkivaltatilanteista tehtyjen turvallisuushavaintojen osuus oli lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Vuonna 2017 niiden osuus oli 9 prosenttia, kun se oli vuonna 2016 vain 5 prosenttia.

Uhkaavia tilanteita on ollut eniten sotealan yrityksissä ja opetustoimessa.

- Yhteistä näille tilanteille on se, että uhka tulee lähes aina asiakkaalta, Jurvelin kertoo.

Entä ulkopuolisen väkivallan uhka ja terrorismi?

- Terrorismin mahdollisuuteen on kiinnitetty yrityksissä vasta vähän huomiota. Suosittelemme, että jokaisessa yrityksessä on olemassa ohjeet siitä, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Silloin työntekijät tietävät, mitä tehdä, Tuomas Jurvelin sanoo.

Ulkoisen väkivallan uhka on useimmille suomalaisille yrityksille vielä kaukainen asia. Safetumin asiantuntijoiden mukaan tietyillä, herkillä toimialoilla toimivat yritykset ja esimerkiksi kauppakeskukset ovat kuitenkin jo varautuneet ulkoisen väkivallan mahdollisuuteen.

Siisteys kuuluu jokaiselle

Työturvallisuuteen kuuluvat tapaturmien ja uhkien lisäksi myös muun muassa työpaikan henkinen kuormittuminen ja ergonomia – sekä yllättäen siivous.

Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Se tuntuu olevan monelle vieras ajatus.

- Helposti ajatellaan, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhkimättä, kertoo riskipäällikkö Miko Kortesalo.

Iso osa tekemättä jätetystä työturvallisuustyöstä johtuu Safetumin asiantuntijoiden mielestä asenteesta.

Uusimmat artikkelit

Tuuliturbiinin siiven eroosio-ongelma ratkesi tekoälyn avulla

Tuuliturbiinin siipimateriaalin eroosio sääolosuhteiden vaikutuksesta on ongelma, joka koskee koko tuulienergiasektoria. VTT:n antiAGE-projektissa materiaaliongelmaan löydettiin tekoälyn ja 3D-tulostuksen avulla toimiva ratkaisu.

Kaivostoiminta tehostuu uusien sensori-innovaatioiden avulla

Uusien röntgen- ja 3D-kuvantamisteknologiaan perustuvien sensorien sensorifuusiolla parannetaan mineraalivarojen 3D-mallinnusta ja tehostetaan arvometallien erottelua. VTT koordinoi sensorikehitystä yhdessä yritysten, kansainvälisten tutkimusinstituuttien sekä kaivosalan yhteisöjen kanssa X-Mine EU-projektissa. 

18.1.2019 | Tutkimus ja koulutus

T&k-kulut ajavat autonvalmistajia alliansseihin

Sähkö- ja robottiautojen kehittäminen on kallista puuhaa, samoin puhtaampien ajopelien rakentelu. Uusien autojen pilviä hipovat t&k-kustannukset pakottavat isotkin autonvalmistajat liittoumiin eli alliansseihin. Ford ja VW toimivat jo yhdessä, mikä lisää paineita vaikkapa Daimlerin ja BMW:n suuntiin.

17.1.2019 | Alan Uutiset

Kunnossapitopalveluihin erikoistunut Viafin Service ostaa Gasum Tekniikan

Gasum myy tytäryhtiönsä Gasum Tekniikka Oy:n teollisuuden kunnossapitokumppanille Viafin Service Oyj:lle. Yrityskauppa on osa Gasumin strategiaa keskittyä pohjoismaisten kaasumarkkinoiden ja energiainfrastruktuurin kehittämiseen. Kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun loppuun 2019 mennessä. Yrityskaupassa Gasum Tekniikasta tulee osa Viafin Service-konsernia.

SKAL vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestölle; avaa keskustelun tavaraliikenteen päästövähennyksen keinoista

Kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä ja sähkö taajamien jakeluliikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on kuitenkin nestemäistä dieseliä. Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisikin Suomen tavaraliikenteelle paras ympäristövalinta. 

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.