Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Toukokuun alussa ilmestynyt Safetumin työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain noin joka viides yritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo haluaa saada kaikenkokoisten yritysten johtajat ymmärtämään työturvallisuuden eteen tehtävän työn merkityksen.

- Minusta jokaisessa yrityksessä pitäisi olla tavoitteena nolla tapaturmaa. Se ei ole mitään utopiaa, sillä Suomessa on jo paljon yrityksiä jotka pystyvät siihen. Yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten se voi saavuttaa tavoitteen.

Suomessa tapahtuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 220 000 työtapaturmaa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan laskenut, että työtapaturmien takia menetetään 2–2,5 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen mukaan yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset. Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Tällöin kustannukset nousevat moninkertaisiksi.

- Jokainen työtapaturma on turha. Olemme huomanneet, että esimerkiksi asiantuntijatyössä ei kiinnitetä riittävästi huomiota työturvallisuuteen, kun tapaturmien riski ei ole niin selvästi näkyvillä kuin vaikka konepajalla, kertoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Työturvallisuuden vuositilasto 2017 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät eniten työturvallisuutta. Nämä riskit muodostivat 39 prosentin osuuden kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista. Tilasto perustuu noin 300 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.

Safetumin turvallisuusasiantuntijat ovat huomanneet, että työturvallisuuteen liittyvät asiat hoidetaan parhaiten suurissa yrityksissä. Suurimpia haasteita on puolestaan yrityksissä, jotka kasvavat nopeasti.

- Kyse on ihan tavallisista yrityksistä. Jos yhden ihmisen yritys palkkaa työntekijän, sille tulee työturvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Ne unohtuvat yrittäjältä helposti kaiken muun keskellä, Miko Kortesalo kertoo.

- Kaikki pienet tai keskisuuret yritykset eivät myöskään tiedä, mitä asioita heidän pitää hoitaa. Tai niitä ei pidetä tärkeinä, täydentää Tuomas Jurvelin.

Väkivallan uhka kasvaa

Suurin työturvallisuuden vuositilastossa liittyvä muutos liittyy väkivaltaan. Uhka- tai väkivaltatilanteista tehtyjen turvallisuushavaintojen osuus oli lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Vuonna 2017 niiden osuus oli 9 prosenttia, kun se oli vuonna 2016 vain 5 prosenttia.

Uhkaavia tilanteita on ollut eniten sotealan yrityksissä ja opetustoimessa.

- Yhteistä näille tilanteille on se, että uhka tulee lähes aina asiakkaalta, Jurvelin kertoo.

Entä ulkopuolisen väkivallan uhka ja terrorismi?

- Terrorismin mahdollisuuteen on kiinnitetty yrityksissä vasta vähän huomiota. Suosittelemme, että jokaisessa yrityksessä on olemassa ohjeet siitä, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Silloin työntekijät tietävät, mitä tehdä, Tuomas Jurvelin sanoo.

Ulkoisen väkivallan uhka on useimmille suomalaisille yrityksille vielä kaukainen asia. Safetumin asiantuntijoiden mukaan tietyillä, herkillä toimialoilla toimivat yritykset ja esimerkiksi kauppakeskukset ovat kuitenkin jo varautuneet ulkoisen väkivallan mahdollisuuteen.

Siisteys kuuluu jokaiselle

Työturvallisuuteen kuuluvat tapaturmien ja uhkien lisäksi myös muun muassa työpaikan henkinen kuormittuminen ja ergonomia – sekä yllättäen siivous.

Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Se tuntuu olevan monelle vieras ajatus.

- Helposti ajatellaan, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhkimättä, kertoo riskipäällikkö Miko Kortesalo.

Iso osa tekemättä jätetystä työturvallisuustyöstä johtuu Safetumin asiantuntijoiden mielestä asenteesta.