Työturvallisuus on asennekysymys
Työturvallisuus- ja työhyvinvointiasiat ovat olleet vilkkaassa julkisessa keskustelussa jo pitkään ja asenteet työturvallisuutta kohtaan ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti. Yleinen näkemys nykyään on, että työturvallisuuteen panostaminen on investointi, joka kannattaa.
– Turvallinen yritys minimoi riskejä, kartoittaa vaaratekijät ja tekee aktiivista ja jatkuvaa turvallisuustyötä ennaltaehkäisevästi, kuvaa Etra Safetyn Pohjois-Suomen aluepäällikkö Alpo Heikka.
– Työturvallisuus syntyy sekä prosessien kartoittamisesta että tarkoituksenmukaisten suojaimien käytöstä – torjuntatoimenpiteet kulkevat käsi kädessä; pelkästään suojautuminen vaaralta ei ole työturvallisuutta, jos tunnistetaan itse työskentelyssä tapahtuvat ongelmat, mutta niihin ei puututa, Heikka jatkaa.
Turvallisuus syntyy oikeasta asenteesta, tekniikka on hyvä apuväline
Heikan mukaan torjuntatoimenpiteiden kartoitus tulee aloittaa selvittämällä teknisten toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet. Jos niitä ei voida toteuttaa riittävästi, tulee turvautua suojaimiin.
– Henkilönsuojaimet ovat täydentävä torjuntakeino, ei niitä korvaava keino, toteaa Heikka.
Toimivan ja työturvallisen ympäristön lähtökohta on uusien työntekijöiden riittävä perehdytys, joka on luonnollisesti työnantajan vastuulla. Kouluttamisella, tiedon jakamisella ja jalkauttamisella arkeen, on merkittävä rooli työtapaturmien ennaltaehkäisyssä ja työturvallisuudesta huolehtiminen on ammattitaito, johon kannattaa sijoittaa. Myös kokeneet työntekijät tarvitsevat turvallisuuskoulutusta asioiden kertaamiseksi. Se on tarpeen varsinkin, jos työtehtävät muuttuvat, toiminnassa havaitaan virheitä tai jos otetaan käyttöön uusia menetelmiä, kemikaaleja tai suojaimia.
Työtapaturmista valtaosa johtuu inhimillisistä seikoista
Työtapaturmista jopa 80– 90 prosenttia johtuu inhimillisistä seikoista. Työntekijän välinpitämätön asenne, epätietoisuus tai tietoisesti ottama riski voi vaarantaa myös koko työympäristön ja muiden turvallisuuden.
– Kouluttamiseen, suojaimiin ja ammattiosaamisen sijoitettu raha on pieni summa verrattuna siihen, kuinka suuret suorat ja välilliset kustannukset työssä tapahtuneista onnettomuuksista voi aiheutua. Työtapaturmat ja onnettomuudet voivat vaikuttaa peruuttamattomasti työntekijän koko elämään ja aiheuttaa mittavia kustannuksia työnantajalle, Heikka toteaa.
Miten työturvallisuudesta viestitään monikulttuurisessa työyhteisössä?
Uusi Teollisuus kokoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 20.–21.3.2019 kolme vahvaa ja nousevaa teollisuuden toimialaa. Tapahtumassa esitellään tuotannon ammattilaisille kohdennetusti kunnossapidon, työturvallisuuden ja teollisuuden palveluita. Messujen ohjelmassa työturvallisuutta käsitellään muun muassa Meyer Turku Oy:n monikulttuurisen työyhteisön työturvallisuuden johtamisen ja viestimisen kautta, kerrotaan onnistuneista kuulonsuojausprojekteista ja tutustutaan Lean Safety -toimintamallin ja koulutuskonseptin hyödyntämiseen.
Käyttäjäkunnossapito kiinnostaa
Työturvallisuuden uusimpien palvelu- ja tuoteratkaisujen lisäksi Uusi Teollisuus -tapahtuman yksi kolmesta kantavasta teemasta on kunnossapito.
Koko kunnossapitokulttuuri on kokenut voimakasta myllerrystä parikin vuosikymmentä. Ennakoitko vai reagoitko -ajattelun myötä puhutaan entistä enemmän käynnissäpidosta, kun olennaista on pitää tuotantoa yllä. Lisäksi kunnossapidolla huolehditaan laitteiden teknisestä ylläpidosta tai korjaamisesta.
− Teollisuuden asiakkaat ovat kiinnostuneita käyntivarmuudesta ja uusista järjestelmistä luotettavan käyntivarmuuden ylläpitämiseksi, tietää SKF:n Area Sales Manager Kari Antila.
− Nyt puhuttaa erityisesti ODR (Operator Driven Runnability) eli käyttäjäkunnossapito, jossa käyttöhenkilökunta vastaa osaltaan ennakoivista kunnossapidon rutiineista. Uskon, että Uusi Teollisuus -tapahtuman sisältö tarjoaa organisaationsa käynti- ja kunnossapitovarmuudesta vastaaville asiantuntijoille uutta ja hyödyllistä tietoa sekä eri tarpeisiin soveltuvia palveluratkaisuja, kertoo Antila.
− Nyt puhuttaa erityisesti ODR (Operator Driven Runnability) eli käyttäjäkunnossapito, jossa käyttöhenkilökunta vastaa osaltaan ennakoivista kunnossapidon rutiineista. Uskon, että Uusi Teollisuus -tapahtuman sisältö tarjoaa organisaationsa käynti- ja kunnossapitovarmuudesta vastaaville asiantuntijoille uutta ja hyödyllistä tietoa sekä eri tarpeisiin soveltuvia palveluratkaisuja, kertoo Antila.
